Nuoret pelaajat kaudella 24-25

[Statisti]

Ensi kaudelle "nuorten pelaajien" ikärajaa lasketaan 22 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa, että 02-syntyneet ja sitä vanhemmat liigaringeissä treenaavat pelaajat eivät saa enää pelata ns. akatemioissa (paitsi 14 vrk karenssisääntöjen puitteissa). Tällä on vaikutuksia niin liigajoukkueisiin, akatemiajoukkueisiin sekä eniten tietysti pelaajan omaan kehitykseen. Jos pelaaja ei ole 22-vuotiaana selkeä rotaatiopelaaja liigassa, hänen pitää valita istuuko siellä penkillä vai pelaako isoja minuutteja A- tai B-divarissa. Tällaisia akatemioita on ollut ainakin Salolla (PeU), Nokialla, Pyrinnöllä, Kouvoilla (Raiders), Kotkalla, Gullseilla (Hnmky). Miten tämä uudistus palvelee nuoren pelaajan etua? Tai joukkueiden? Akatemiat ovat tarjonneet peliaikaa niille, jotka vasta yrittävät avata liigan ovia ja liigajengit ovat saaneet treeniryhmiinsä pelaajia, jotka eivät vain kylmety penkillä. Pystyykö joku perustelemaan tämän muutoksen järkevyyttä? Vai onko niin että jos ei 22-vuotiaana ole liigapelaaja, kannattaa pysyäkin divarissa?

 

[Espoon Nash]

Erikoinen muutos. Voihan tämän ajatella niinkin, että 23-24 -vuotiaat siivotaan nuorempiensa tieltä ja joku muu, nuorempi, saa enemmän vastuuta divarissa? En usko, että tällä on kauheasti käytännön merkitystä pelaajakehityksen kannalta.

 

[Rauha maahan]

Tällä estetään liigajengien jenkkien peluutus divarissa. Yliopistosta tulevat ovat nyt liian vanhoja.

 

[Pelikaani]

"Jonkun verran" seurasin divareita viime kaudella ja muistaakseni ei yhtään ns. oikeaa liigajenkkiä käytetty pelaamassa aladivarissa. Katajalla B-divarissa pelasi viides jenkki. Samoin kaiketi Nokialla. Siirtelykikkailusta eli tuon säännön hyväksikäyttämisestä ei näissä tapauksissa kuitenkaan ollut mielestäni kyse. Ehkä merkityksellisin "kikkailu" tehtiin Kotkassa. Onko tämä nyt sitten jatkossa "lex Timonen"? Tuo jenkkiargumentti ei siis ainakaan viime kauden kokemusten perusteella pidä paikkaansa.

En ymmärrä myöskään tätä sääntömuutosta enkä saa siihen lapioitua mitään järkeä kotimaisen koripalloilun ja nimenomaan kotimaisten koripalloilijoiden näkökulmasta. Aktiivitasolla heitä (pelaajia) on jo muutoinkin aika vähän ja tämä aiheuttaa osaltaan lisähankaluuksia kun sama sääntö menee luonnollisesti rinnakkaislisensseihin.

Pikaisesti laskin liigaringeistä tämän sääntömuutosten mukaan noin 10-11 sellaista pelaajaa, jotka ovat syntyneet 01/02 eivätkä ole vielä vakiinnuttaneet paikkaansa rotaatiossa. Eli kokoonpanossa säännöllisesti mutta peliaikaa harvemmin niin, että hiki tulisi. Näillä on ensi vuodelle valinnan paikka edessä eli treenataanko ilman peliminuutteja liigajoukkueessa vai lähdetäänkö hakemaan peliminuutit divarista. Realistisesti liigassa on paikkoja pelaavaan rotaatioon vahvistusten jälkeen noin 3-4 kotimaiselle/EU -pelaajalle. Ehkä se ratio tämän takana on siinä, että "siivotaan" nämä pelaajat pois rotaatioista, että sinne vapautuu paikkoja nuorisokasvattamopelaajille (HBA)?

"Nuorisopelaajilla" ja rinnakkaislisenssisysteemillä on saatu ylläpidettyä myös isommalle pelaajajoukolle toimivia sarjoja. Ennakoin, että tämä sääntömuutos tulee johtamaan tai ainakin myötävaikuttamaan parin joukkueen luopumiseen B-divaripaikasta.

No, kiva olisi jos tähän muutokseen kuulisi jotkut perustelut nimenomaan suomalaisen koripallon kehittämisen näkökulmasta. Kai tässä nyt joku ajatus takana on?

 

[Statisti]

Itseäkin kiinnostaisi nuo perustelut tämän päätöksen takana. Mikäli tarkoituksena on "siivota" vääränlaiset pelaajat pois liigarostereista, se pistää kyllä miettimään suomalaisen koripallon päätöksenteon järkevyyttä ja motiiveja. Jos 22-24-vuotias pelaaja on valmis panostamaan lajiin yhä "satasella ", mitä liigajengissä pysyminen todellakin vaatii, mutta samalla pitämään pelituntumaa yllä akatemioissa, miksi tämä halutaan estää? Eivät he divareihin ole liian hyviä, kun siellä pelaa lukuisia jenkkejä ja entisiä maajoukkuemiehiäkin. Onko Suomessa liikaa tavoitteellisia 22-24-vuotiaita pelaajia? Vai onko tämä muutos nyt todellakin tehty yhden Kotkan virhearvioinnin vuoksi?