- Viestejä
- 1 607
Ajattelen, että maajoukkuestrartegia naisten osalta tarkoittaa A ryhmän statuksen vakiinnuttamista ja sen jälkeen EM paikan saavuttamista.
Tämä loisi myönteistä lajikuvaa ja huomioarvoa myös naiskoripallon osalta. Siirtovaikutuksen vuoksi koripallo voisi olla lajina entistä kiinnostavampi vaihtoehto myös uusille harrastajille. Tyttöjunioritoiminnan laajentamisessa on erityisen suuri potentiaali Suomessa.
Monien loukkantumisten, kieltäytymisten ja muutenkin epäonnistuneen valmistautumisen vuoksi nyt kamppaillaan selkä seinää vasten ensi vaiheessa paikasta A ryhmässä, myös tulevina vuosina.
Ilahduttavaa on se, että pitkästä aikaa nähdään lähes tulkoon parhaat pelaajat edustamassa Suomea. Tommi Koskisen persoonalla on varmasti ollut merkittävä myönteinen vaikutus tähän kehitykseen.
Mielenkiintoinen pika-analyysi todistaa, että 15 :sta maajoukkueryhmään valitusta 7 pelaa ammatikseen Euroopassa, mutta siis enemmistö kuitenkin Suomen SM sarjaa. Lisäksi on syytä noteerata, että 7 on käynyt USA :n koripallostipendillä sikäläisen opetuksen läpi kokonaisuudessaan.
Mitä johtopäätöksiä tästä olisi vedettävä kotoisen SM sarjan kehittämisen linjauksia varten?
USA stipendisysteemi ei ole enää musta aukko, johon pelaajat katoavat ja menettävät sikäläisessä koirakoulussa kiinnostuksen lajin jatkamiseen opintojen jälkeen viimeistään. Stipendijärjestelmään pääseminen edellyttää käytännössä, että suomalaisten nuoret naislahjakkuudet pääsevät oikeasti pelaamaan naisten SM sarjaa viimeistään 16 vuotiaana.
SM sarjan taso on noussut tuontipelaajien määrän myötä. Kivenkovat jenkit ja venakot kurittavat sopivasti SM sarjaa pelaavia maajoukkuepelaaja prospektejamme. Tuontipelaajat ovat myönteinen asia sinänsä. Asian kääntöpuoli on se, että tuontipelaajien määrän rajoittaminen on aivan yhtä tärkeää, jotta kansallinen agendamme toteutuu. Tuontipelaajat voivat täyttää tyhjiä kohtia rosterissa, jos aikuispelaajatuotanossa on ollut puutteita.
Järjen häivää ei ole panna vähiä rahoja siihen, että tuontipelaajat kisaavat keskenään ja maajoukkueprospektit istuvat penkillä.
EU:n myötä ajattelutapa on muuttunut laajemminkin siihen suuntaan, että työvoiman vapaata liikkumista ei pidä rajoittaa. Tämä tuntuu koripallossa koskevan myös Venäjän ja USA:n kansalaisia. Kansalaisten mielissä kuitenkin kansallisvaltion tarina elää yhä voimakkaansa, erityisesti huippu-urheilun saralla.
Meille suomalaisille on tärkeää että pärjäämme maailmalla ja että meitä arvostetaan. Tämä luo pohjan edelleen maajoukkuestrategialle useissa joukkuelajeissa. Näin siitä huolimatta vaikka huippu-urheilun kaupalliset konseptit ovat tehneet monista huippuseuroista globaaleja fanituksen kohteita. 8)
Tämä loisi myönteistä lajikuvaa ja huomioarvoa myös naiskoripallon osalta. Siirtovaikutuksen vuoksi koripallo voisi olla lajina entistä kiinnostavampi vaihtoehto myös uusille harrastajille. Tyttöjunioritoiminnan laajentamisessa on erityisen suuri potentiaali Suomessa.
Monien loukkantumisten, kieltäytymisten ja muutenkin epäonnistuneen valmistautumisen vuoksi nyt kamppaillaan selkä seinää vasten ensi vaiheessa paikasta A ryhmässä, myös tulevina vuosina.
Ilahduttavaa on se, että pitkästä aikaa nähdään lähes tulkoon parhaat pelaajat edustamassa Suomea. Tommi Koskisen persoonalla on varmasti ollut merkittävä myönteinen vaikutus tähän kehitykseen.
Mielenkiintoinen pika-analyysi todistaa, että 15 :sta maajoukkueryhmään valitusta 7 pelaa ammatikseen Euroopassa, mutta siis enemmistö kuitenkin Suomen SM sarjaa. Lisäksi on syytä noteerata, että 7 on käynyt USA :n koripallostipendillä sikäläisen opetuksen läpi kokonaisuudessaan.
Mitä johtopäätöksiä tästä olisi vedettävä kotoisen SM sarjan kehittämisen linjauksia varten?
USA stipendisysteemi ei ole enää musta aukko, johon pelaajat katoavat ja menettävät sikäläisessä koirakoulussa kiinnostuksen lajin jatkamiseen opintojen jälkeen viimeistään. Stipendijärjestelmään pääseminen edellyttää käytännössä, että suomalaisten nuoret naislahjakkuudet pääsevät oikeasti pelaamaan naisten SM sarjaa viimeistään 16 vuotiaana.
SM sarjan taso on noussut tuontipelaajien määrän myötä. Kivenkovat jenkit ja venakot kurittavat sopivasti SM sarjaa pelaavia maajoukkuepelaaja prospektejamme. Tuontipelaajat ovat myönteinen asia sinänsä. Asian kääntöpuoli on se, että tuontipelaajien määrän rajoittaminen on aivan yhtä tärkeää, jotta kansallinen agendamme toteutuu. Tuontipelaajat voivat täyttää tyhjiä kohtia rosterissa, jos aikuispelaajatuotanossa on ollut puutteita.
Järjen häivää ei ole panna vähiä rahoja siihen, että tuontipelaajat kisaavat keskenään ja maajoukkueprospektit istuvat penkillä.
EU:n myötä ajattelutapa on muuttunut laajemminkin siihen suuntaan, että työvoiman vapaata liikkumista ei pidä rajoittaa. Tämä tuntuu koripallossa koskevan myös Venäjän ja USA:n kansalaisia. Kansalaisten mielissä kuitenkin kansallisvaltion tarina elää yhä voimakkaansa, erityisesti huippu-urheilun saralla.
Meille suomalaisille on tärkeää että pärjäämme maailmalla ja että meitä arvostetaan. Tämä luo pohjan edelleen maajoukkuestrategialle useissa joukkuelajeissa. Näin siitä huolimatta vaikka huippu-urheilun kaupalliset konseptit ovat tehneet monista huippuseuroista globaaleja fanituksen kohteita. 8)
