"Game Theoryn" Sam Vecenie veikkaili viimeisimmässä podissa Bullsin menevän Pleijareihin ilman säälipelejä. Kun ottaa huomioon mm. 76ersin sekavan tilan, ajatus alkaa kuulostaa ihan mahdolliselta.
Chicagolla on riveissään yksi liigan parhaista isolation-scoraajista, jollei paras; Zach LaVine. Ja joukkuetta uudistettiin ennen kaikkea ajatuksella, että voi kunpa Lavine suostuisi jäämään vielä pitkäksi aikaa Chicagoon. Joukkueeseen hankittiin monta omaa suosikkiani vahvistuksiksi, ja periaatteessa Chicagolla, jos he hitsautuvat pelaamaan joukkueena, olisi mahdollisuuksia mennä vaikka kuinka pitkälle.
MUTTA Chicagon menestys ensi kaudella on arvatakseni hyvin pitkälti kiinni siinä, miten Lavinella lähtee uusien kärkihankintojen kanssa sujumaan. Lavine pelasi (ja puolusti) yli odotusten olympialaisissa, koska USA:n olympiajengi oli Kevin Durantin, eikä Lavinen joukkue. Ehkä ideaalein malli uusia vahvistuksia Chicagoon hankittaessa olisi ollut se, että joukkueeseen olisi saatu pelinrakentajaksi joku todellinen alan auktoriteetti (vrt. Chris Paul) jota Zach tottelee (vrt. Devin Booker) kaikissa tilanteissa. Lonzolla ei missään nimessä ole sellaista valtaa Lavineen.
DeRozan, Vucevic ja Lonzo ovat omissa kirjoissaan kaikki Liigan tähtipelaajia (eivätkä mitään Garret Templejä tai Satoranskeja), ihan perustellusti, ja kyllähän liksakin jo sen puolesta todistaa. Lavinella on paha tapa pysäyttää täydellisesti joukkueen hyökkäyspeli, omiin käsiinsä, ennen kuin hän ottaa sen haastetun ratkaisun, joka siis ihmeen usein onnistuu. Ja otteluiden loput hän pyrkii vuodesta toiseen ratkaisemaan ihan yksinään. Mikä lähes aina epäonnistuu. Jos Lavine ei pääse näistä pahoista tavoistaan eroon, ja opi pelaamaan koko ajan myös uusien pelikavereidensa vahvuuksien ehdoilla, niin se alkaa kyllä pian näkyä joukkueen kemiassa. Tämä voi mennä kummin päin tahansa.
Kakkoskentän johtajana minulla on kova luotto Carusoon, mutta silläkin voi mennä suu mutruun, sitten kun pikku-Lavine; Coby White palaa kentille hukkaamaan palloa, turhaan seisottamaan kanssapelaajia ja säntäilemään korille.
Jotenkin harmi, ettei Lauri ole mukana tässä jengissä joka on ainakin lyhyellä tähtäimellä tekemässä paluuta uskottavaksi joukkueeksi NBA:ssa.
Täytyy sanoa, että itseäni ei kyllä harmita tippaakaan. Chicagolla voi olla mahkuja vaikka mihin, mutta Laurila ei vanhan seuransa kanssa ollut mahkuja mihinkään. Eikä ollut enää pitkään aikaan, sen näki tuskallisen selvästi joka matsissa kentällä. Olen Lauri puolesta suunnattoman iloinen, että se uusi fressi startti sille lopulta järjestyi. En jää kaipaamaan Chicagosta sen joukkueenjohtoa, en harvoja jäljellä olevia Laurin vanhoja joukkuetovereita, enkä ennen kaikkea Chicagon faneja.
Itse arvioisin Bullsin vähän korkeammalle. Erityisesti ihmetyttää, että miksi Indiana on arvioitu Bullsia korkeammalle? Sijoittaisin Bullsin ennakkoarvioissa jonnekin sijoille 6-8. Neljän kärki on todennäköisesti melko selkeä, mutta sitten kaikki yllä listatut joukkueet 5-9 ovat omalla tavallaan kysymysmerkkejä. Itse en usko esim. Atlantan olevan noin hyvä kuin useammat kuvittelevat. Toki myös loukkaantumiset ja covid tulevat tekemään harmia enemmän joillekin joukkueille, niin joku joukkue tulee varmasti jäämään tasoaan alemmas.
