Vs: Eteläinen II-divari
Kaspalakit – Nuoret Kristilliset Pojat 85-79 (48-33)
Lähtöaskeleet: Klo 16 alkaneessa esiottelussa B-pojat tahkosivat omaa otteluaan kunnioitettavat kaksi tuntia, joten Namikan nuoret ja nopeasti lämpenevät jalat saivat kohtuuttoman edun otteluun. Hyvityksenä tästä junnujen äidit pitivät buffaa myös illan pääottelun ajan ja lupasivat tulla Kaspalakkien kotipeleihin jatkossakin, kentien jopa buffan kera. Vastavetona Namikan nuorisoketjulle Kaspalakit tarjosivat omille A-junnuille vapaaillan.
Matsi: Ottelu alkoi odotetusti kovalla vauhdilla ja tämä oli myrkkyä kotijoukkueen veteraanipitoiselle joukkueelle. Muutamassa minuutissa taululla olivat lukemat 4-11 ja Kaspalakit olivat pyöräytäneet jo rotaation kertaalleen läpi. Jään mursi ensiesiintymisensä tehneen Ståhlhammarin kolmonen, jonka myötä puolustuksessakin alkoivat jalat liikkua. Namika sortui tämän jälkeen päättömiin ajoihin, jotka päättyivät korin alla lihamuuriin. Kaspalakeista 7 pelaajaa pääsi heti ensimmäisellä kympillä pisteille ja osuipa heitto myös kauempaakin –pikkutauolla tilanne 26-14.
Toisella kympillä Namikan Vallila ja Takala saivat tulitukea vikkelältä Kantoselta ja peli teni kummankin joukkueen osalta iloisesti hyökkäyspäässä. Puolustuksessa kumpikin uinahteli usein ja tuloksena oli näyttäviä sommitelmia, jotka oikeasti johtuivat kelvottomista puolustuksista. Puoliajalla eroa oli 15 pinnaa eikä salissa juuri epäillyt, etteikö Kaspalakit hoitaisi sarjakärkeä melko helposti.
Ison tauon jälkeen Namika nosti puolustuksen vastustajan päätyrajalle saakka, eli tarjolla olisi seuraavat 20 minuuttia koko kentän prässiä. Kaspalakkien treeneissä on keski-ikä turhan usein päälle 35:n, joten voitte arvata, ettei tällaiseen ole kerta kaikkiaan mahdollista valmistautua. Niinpä Kaspalakit roiskivat palloa seinille, toistensa jalkoihin, selkään ja suoraan vastustajan käsille, josta Namika kiiruhti nopeasti toiseen päähän pussittamaan kakkosen. Kolmannella jaksolla Kaspalakkien kaikki pisteet syntyivät Riihimäen (4) ja Wessmanin (12) toimesta korin alta – kaukaa ei joukkue saanut aikaiseksi edes kunnon heittoja. Namikalta Kantonen ja Vallila olivat Kaspalakkien pökkelöjaloille aivan liian vikkeliä.
Viimeisellä jaksolla Namika yritti edelleen urheasti ja pääsi muutamaa minuuttia ennen täyttä aikaa pisteen päähän. Helpotuksen toi lopulta Sellin iso ja Laatikaisen kaksi peräkkäistä koria. Viimeisellä minuutilla Sell onnistui toisessa vaparissaan ja venytti eron huojentavasti neljään pisteeseen.
Namikan ensimmäinen puoliaika meni hermoillessa ja todelliselta selkäsaunalta sen pelastivat edellisen matsin B-junnut, jotka eivät päästäneet aikuisia lämmittelemään. Joukkueelle täytyy nostaa hattua toisesta puolikkaasta, jolloin se prässäsi erinomaisesti ja pelasi hyökkäyspäässä ennakkoluulottomasti. Takala piti pallosta hyvää huolta ja haastoi mainiosti. Vallila oli ainoa, joka pärjäsi vastustajalle fyysisesti. Plussaa myös kovista ajoista. Kirivaiheessa Melio (?) pussitti murhaavalla tarkkuudella kaukaa.
Kaspalakit olivat tänään todella tasainen ryhmä. MVP-pystiin olisi oikeutettu useampikin pelaaja. Wessman torjui ainakin kolmesti, kaapi levypalloja ja junttasi korin alta tukun koreja. Ståhlhammar piti melko hyvin huolta pallosta ja osoitti korintekijän taitojaan. Sell antoi piupaut järjestelmälliselle korikselle, hyökkäsi rohkeasti ja yllättävästi antaen vielä muutaman namupassin. MVP-pysti menee kuitenkin Laatikaiselle, joka avasi pistesaldonsa kahdella jäätävällä puolimatkan heitolla kaksi minuuttia ennen ottelun loppua, kun koko muu joukkue koomaili oikein urakalla. Menetyksiä Laatikaiselle taisi tulla joukosta vähiten.
Kaspalakit: Ståhlhammar 15, Sell 15, Aho 15, Wessman 14, Riihimäki 9, Ollila 8, Kaijansinkko 5, Laatikainen (MVP) 4.
Namika: Melio? 15, Westerholm 8, Vallila (MVP) 24, Rista 4, Aapo -, Kautonen 17, Takala 11
Entäs sitten? Namika on Kelon tapaan pullollaan hyviä junnuja ja se on hyvin valmennettu. Kelon pelaajat ovat fyysisempiä ja arvatenkin heillä on kovemmat meriitit. Namikalla pelaajat saavat olla luovempia ja joukkueessa on iloinen tekemisen meininki, mikä kantanee joukkueen toivottavasti pitkälle. Pisteet myös rehdistä asenteesta – turhaa mussuttamista ei ilmennyt missään vaiheessa, vaikka sedät vähän tönivätkin.
Ainoa miinus tulee joukkueenjohdolle. Helppoa se on liigassa 60 pinnaa tehdä, mutta yritäpä Kuisma kirjoittaa pöytsikkään nimet siten, että niistä saa muutkin selkoa.
Kaspalakkien leirissä on rauha maassa ja ihmisillä hyvä pössis. Jahka ikämiessarjat saadaan käyntiin, ottelutuntuma vain paranee ja treeneissä pelaajamäärät kasvaa. On tää hieno peli kun oikein buffa ja katsojiakin hallilla.
Kaspalakkien osalta urakka jatkuu vasta marraskuussa. Veteraaniosasto pelaa ensi keskiviikkona seurahistoriansa ensimmäisen SM40-sarjan ottelunsa legendaarista Kisistä vastaan.