Koripallo.com

Naisten korisliiga 2019-2020

Viestejä
12
Tottakai Turussa on paljon hyviä valmentajia, mutta onko siellä ketään sellaista, joka haluaisi ottaa Turun Riennon nais- ja tyttöpuolen haltuun? Eli olisiko seuralla siis mahdollisuus vaihtaa johonkin yhtä osaavaan tyyppiin? Tuntuu, että naiskoriksesta innostuneita on niin kovin vähän eikä siitä hommasta ainakaan kunnollista liksaa saa.

Terve kilpailu olisi millä tahansa alueella tervetullutta. Uralla (ja muilla lähialueiden seuroilla) on vielä aika paljon matkaa siihen mihin Riento on pystynyt jo vuosikaudet. Onko alueella ketään, joka pystyisi nostamaan Uran tyttöpuolen seuraavalle tasolle? Onko seuralla siihen oikeasti edes halukkuutta vai kiinnostaako vaan pojat?

Hyviä kysymyksiä, johon ainakaan minulla ei ole vastauksia. Riennon päävalmentajan pesti on käsittääkseni päätoiminen ja täysipäiväinen, joten jotakin liksaa/kuukausipalkkaa siitä varmaan maksetaan. Se, että löytyykö mahdollisuutta/halukkuutta vaihtaa, selviää varmaan sitten joskus, jos paikka tulee joskus auki.

Ja vapaaehtoispohjaltakin voi tehdä hyvää työtä.

Uran tahtotilasta tietävät varmaan vaan toiminnassa mukana olevat, mutta seuran kotisivujen (katsoin juuri) mukaan siellä on mikrotyttöjen, minityttöjen ja C-ikäisten (06-syntyneet) joukkueet. Ja osallistuvat Basket.fi:n mukaan myös alle 15-vuotiaiden Robert Petersen cupiin (todennäköisesti 06-joukkueella, koska nettisivujen mukaan ei vanhempia ryhmiä tyttöpuolella ole) . Toki matkaa Riennon kokonaistyttömääriin ja historiallisiin tuloksiin on vielä matkaa ja paljon.

Mutta Turun alueen tyttökoripallolle tekee varmasti hyvää se, että nyt on tuplamäärä (sekä Riennolla että Uralla omat ryhmät) mikro-, mini- ja c-tyttöjä koripallon parissa verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
 
Viestejä
2
Nimimerkki Zellner on perustettu klo 20.39 ja jo tunnin päästä siitä klo klo 21.44 hän on postannut tänne todella pitkän ja seikkaperäisen näkemyksensä Veikko_Koripallosta ja Turun nais- ja tyttökoriksen tilasta - syistä ja seurauksista. Vaikka ei omien sanojensa mukaan edes "tunne pelaajia tai seuratoimijoita". Mutta tietää ja kommentoi sitten hyvinkin seikkaperäisesti Rientoa, Uraa, pelaajia ja vanhempia.

Kaikesta tästä päätellen näyttää siltä, että jokin sanomani on osunut aika kipeään paikkaan. Ja että nimimerkki Zellner on hyvinkin lähellä Riennon valmennusta ja sisäpiiriä. Ainakin suhtautuminen pelaajien vanhempiin ja lähteneisiin (ei enää suosiossa oleviin) pelaajiin on taattua Riennon nykyisen valmennuksen peruskamaa.

Se on totta, että Riennossa harjoitellaan erittäin hyvin ja paljon.
Jotain siellä todellakin tehdään oikein.
Ja pelaajat ovat koripalloilullisesti kehittyneet.

Ja jotakin tehdään väärin, kun porukka lähtee, vaikka treenit ovat hyviä. Ja olisi johtanut vielä useampaan lähtöön, jos Turussa olisi toinen valtakunnallisissa sarjoissa pelaava naisten joukkue.
Miksi tämän asian sanominen ääneen aiheuttaa näin voimakkaan reaktion?
Varsinkin kun se on ihan 100% faktaa.

No, tästä asiasta ei täällä varmasti kannata enää keskustella tai väitellä.
Kaikkea hyvää niin Riennossa edelleen pelaaville ja muualla pelaaville!
Ja kaikkea hyvää Zellnerille/Riennon valmennukselle myös!

Olen lukenut tätä foorumia jo vuosia tekemättä nimimerkkiä, koska keskustelujen seuraaminen on ollut hieno mahdollisuus saada lisää näkemyksiä suomalaisesta koriskentästä. Mielestäni täällä on paljon todella hyvää keskustelua ja pohdintaa monesta näkökulmasta. Sen takia pistää silmään, jos joku ottaa asiakseen alkaa arvostella jotain pelaajaa, valmentajaa tai organisaatiota suureen ääneen. Epäkohdista saa tottakai puhua ja siitä syntyy yleensä hyvää keskustelua. Silloin pitäisi kuitenkin myös olla kykeneväinen vastaamaan asiaan liittyviin kysymyksiin sen sijaan, että jatkaa omaa monologia. Lähinnä näitä ”pitäisi antaa jenkille x tai päävalmentajalle y potkut”- kommentteja saa lukea tuolta miesten liigakeskustelun puolelta, mutta harvemmin nais- ja tyttökoripallosta kirjoittelevat ovat sortuneet vastaavaan. Eilen tuli ensimmäisen kerran sellainen olo, että ehkä minullakin voisi olla jotain annettavaa näihin keskusteluihin, joten päätin rohkaistua ja tehdä nimimerkin.

Koripallo on Suomessa toistaiseksi ainakin minun mielestä aika pieni laji, etenkin tyttö- ja
naispuolella. Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että sana kiirii paikkakunnalta toiselle varsin nopeasti. Pelaajat juttelevat keskenään yli seurarajojen ja samaa tekevät niin valmentajat, vanhemmat, erotuomarit kuin muutkin lajin parissa toimivat henkilöt. Hyviä paikkoja kuulla miten eri seuroissa toimitaan, on mennä esimerkiksi maajoukkueleirien tai -otteluiden katsomoon istumaan tai seurata seuratason koripalloa paikan päällä. Juuri näissä ympäristöissä olen itsekin saanut kuulla suht paljon näkemyksiä eri seurojen toiminnasta ja olen jakanut tietenkin myös omia kokemuksiani. En ole tässä parjatun Riennon sisäpiiriä, vaan kaikki faktat löytää netistä kuka tahansa tilastoja ja seurasiirtolistoja tutkimalla. Näissä pienissä ympyröissä riittää, kun on omia lapsia mainituissa ikäluokissa (vaikkakin eri seurassa), niin saa kuulla paljon mielenkiintoisia juttuja. Sehän on sitten kuulijan vastuulla miten todesta kaiken kuulemansa ottaa, yleensä asioilla on monta puolta.

Postaus ei lainkaan osunut kipeään paikkaan, päinvastoin. Se herätti paljon lisää mielenkiintoa siitä, miten eri seurat toimintaansa pyörittävät. Puhun itse vain omien kokemuksieni pohjalta. Havaintoja eri organisaatioiden toiminnasta pystyy tekemään ilman kontaktipintaa sisäpiiriin. Yleistämäni ilmiöt esimerkiksi hankalista vanhemmista eivät koske tietenkään läheskään kaikkia, lasten harrastuksessa fiksusti mukana olevia aikuisia on runsaasti. Olen aika varma siitä, että ei ole olemassa täydellistä seuraa, joukkuetta tai valmennustiimiä. Kaikista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia. Pienissä seuroissa on hiukan eri haasteet kuin isommissa. Uskon, että kausi kaudelta jokainen ottaa opikseen ja pyrkii kehittämään omaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Olisi erittäin hienoa, jos tyttö- ja naispuolella saataisiin enemmän kilpailua. Sehän olisi kaikkien etu. Olisi myös mahtavaa, jos pelaajia ja valmentajia saataisiin lisää. Kuten alussa mainitsin niin tämä foorumi on jo pitkään ollut paikka, jossa on voinut seurata hyvää keskustelua ja pohdintaa monesta eri näkökulmasta ja toivoisin tämän foorumin myös jatkossa olevan sellainen. Aikomus, kuten sanottu, ei ollut aiheuttaa turhaa kitkaa, vaan avata keskustelua ja kyseenalaista motiiveja haukkua yhtä tiettyä seuraa useaan otteeseen ilman, että vastaa asiaan liittyviin kysymyksiin. Jos on jotain konkreettisia esimerkkejä, miksi jossain seurassa on tai ei ole laadukasta toimintaa, niin siitä pitäisi pystyä avoimesti keskustelemaan.
 
Viestejä
2 534
..........Koripallo on Suomessa toistaiseksi ainakin minun mielestä aika pieni laji, etenkin tyttö- ja
naispuolella......Olisi erittäin hienoa, jos tyttö- ja naispuolella saataisiin enemmän kilpailua. Sehän olisi kaikkien etu. Olisi myös mahtavaa, jos pelaajia ja valmentajia saataisiin lisää......
Suomessa on 20kpl seuroja, joissa pelaa noin 300kpl lisenssipelaajia. Esimerkiksi Helsingissä on peräti 5kpl seuroja, joissa on noin 150kpl nais-/tyttölisenssipelaajia. Lisäksi WB-panttereillakin on yli 100kpl nais-/tyttölisenssipelaajia. Espoossa ja Vantaalla EBT, Honka, Lepy, Puhu ja Tiks ovat seuroja, joissa on runsaasti girlpoweria. Tampereen seudulla on paljon tyttökoripalloa Nokialla, Raholassa ja Pyrinnöllä.

Valmenusasioissa vastaan itse tekemisestäni naisesimiehelle. Koripallo on ehkä pieni laji, mutta naiskoripallo on kasvamaan päin ja paikoin se jopa jo dominoi.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 038
-clip clip-
Valmentajat valmentavat, koska he pitävät siitä työstä ja haluavat kehittyä siinä paremmaksi.
-clipeti clip-
Tärkeitä pointteja sinulla. Koska ymmärtääkseni toimit tai olet toiminut valmentajana, niin pari kysymystä. Haluatko kertoa miten mielestäsi nuorten koripallovalmennus on hoidettu, siis koulutus. En maalikkona osaa ottaa kantaa valmennuksen tekniseen puoleen mutta entä "henkinen valmennus"?
Työelämässä jos jonkinlaiset johtajat ovat jo johtajakoulutuksessa, jossa aika lailla painotetaan vuorovaikutustaitoja, henkilöstön sitouttamista ja tiimityöskentelyä. Pelkällä huutamisella ja auktoriteetilla ei saa työntekijöistä hyvää panosta - miten tämä on hoidettu koripallovalmennuksessa? Arvelisin, että esimerkiksi tyttö- ja poikajoukkuetta valmennetaan aika eri lailla. Monenlaisia valmentajia olen vuosien mittaan tavannut - aina asteikon joka laidalta(kin)
Miten saa tyttöpelaajista parhaan irti? Voisiko joku tuollainen olla syynä Turun ongelmiin? Kyllä muissakin seuroissa on jotakin tapahtunut jos jonakin vuonna joukko pelaajia vaihtaa naapuriseuraan. Ei silti leimata mitään seuraa vaan yritetään miettiä syitä jotka johtavat noihin ratkaisuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 534
........ Haluatko kertoa miten mielestäsi nuorten koripallovalmennus on hoidettu, siis koulutus. En maalikkona osaa ottaa kantaa valmennuksen tekniseen puoleen mutta entä "henkinen valmennus"? .........
Miten saa tyttöpelaajista parhaan irti?.......
En ole ehkä paras henkilö vastaamaan noihin kysymyksiin, koska tyttöjä en ole koskaan valmentanut paitsi ehkä nuoria naisia. Minulla ei ole psykologin koulutusta vaan ainoastaan maallikon näkökulma asiaan. Vastaan jotain, koska minulle nämä kysymykset esitit....

Liitto tarjoaa hyvän koulutuksen, jolla pääsee valmentamishommissa helposti alkuun. Tarkoituksena käsittääkseni on, että valmentajat (lisä)kouluttautuisivat oman motivaationsa mukaan vuosien varrella.

Minun mielestä tyttöjä pitää haastaa, jotta heistä saa enemmän irti. Oma kokemukseni on, että naispelaajilla on taitoja, joita he pitävät piilossa. Mikäli joku kaivaa kikkapussistaan makean tempun niin seuraavassa hyökkäysessä joku muu tekee saman tempun tyylin "minäkin osaan tämän".

Maallikkona tiedän, että henkiseen kovuuteen liittyy tuo aiemmin mainittu haastaminen, itseluottamuksen kasvattaminen, sitouttaminen ja tunnekontrolli. Tunnekontrollia tarvitaan tietenkin pelitilanteessa. Tärkeämpää on minun mielestä kuitenkin tunnekontrolli pelien ulkopuolella.

Kotikasvatus on tärkeää ja vanhemmilla on vastuu toimia tapakasvattajina (elämänhallinta) ja he ovat pelaajien "henkisiä valmentajia". Pelaaja ei jaksa harjoitella, jos hänellä on vaikeuksia käsitellä pettymyksiä (tunnekontrolli) ja siitä syystä on hyvä käyttää tekniikoita, joissa pyritään kohdistamaan ajatukset asioihin, jotka menivät hyvin ja maalata kuvaa, että valoa on tunnelin päässä. Nuo tekniikat lisäävät pelaajan hyvän olon tunnetta. Negatiivisista ajatuksista pääsee kuulemma eroon mm. seuraavalla tekniikalla 1) hyväksy järkevän suuruinen henkilökohtainen vastuu epäonnistumisesta ja 2) palautetaan omanarvontunne ja mietitään miten seuraavalla kerralla voisi toimia paremmin.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
98
Olipahan tylsä matsi Lappeenrannassa.. Elisan katsojana jännittävin hetki oli lähetyksen alun muistikortti sähläily, että kenen kotivideot sieltä pamahtaa eetteriin lauantai-illan ratoksi.

Aikaisemmin oli keskustelua penkin heittojen määrästä ja pisteistä. Viimeeksi Catz pelasi sarjan heikointa joukkuetta vastaan, ja muut oman tasoisia vastaan. Tämä selittää osan, mutta tietysti pelaajien roolituksella, itseluottamuksella sekä valmentajalla on suuri vaikutus heittojen määrään sekä sitä kautta pisteisiin. Tänään taas Catzin penkki 10 heittoyritystä ja Foan penkki 21 heittoyritystä.

Noista heittomääristä ja pisteistä vielä mielenkiintoinen tapaus on T.Timo. Liigassa hän on heittänyt 6,1 heitto per matsi prossalla 2p: 25% ja 3p: 24%. Kun taas divarissa pallo on lähtenyt käsistä 14,5 kertaa per matsi prossilla 2p: 60% ja 3p:53%. Tietysti tasoeroa liigan ja divarin välillä on, mutta en usko sen noin paljon vaikuttava. Tällöin roolitus, itseluottamus, ympäristö ja valmentaja nousevat tärkeäksi tekijäksi.
 
Viestejä
131
Työelämässä jos jonkinlaiset johtajat ovat jo johtajakoulutuksessa, jossa aika lailla painotetaan vuorovaikutustaitoja, henkilöstön sitouttamista ja tiimityöskentelyä. Pelkällä huutamisella ja auktoriteetilla ei saa työntekijöistä hyvää panosta - miten tämä on hoidettu koripallovalmennuksessa? Arvelisin, että esimerkiksi tyttö- ja poikajoukkuetta valmennetaan aika eri lailla. Monenlaisia valmentajia olen vuosien mittaan tavannut - aina asteikon joka laidalta(kin)
Miten saa tyttöpelaajista parhaan irti? Voisiko joku tuollainen olla syynä Turun ongelmiin? Kyllä muissakin seuroissa on jotakin tapahtunut jos jonakin vuonna joukko pelaajia vaihtaa naapuriseuraan. Ei silti leimata mitään seuraa vaan yritetään miettiä syitä jotka johtavat noihin ratkaisuihin.

Oleellista näissä pelaajien seurasiirroissa on yleensä pohtia miksi siihen varsinaiseen ongelmaan ei löydetty keskustelemalla ratkaisua. Oma kokemus eri tilanteita seuranneena on se, että pelaajat ottavat asiat puheeksi vasta siinä kohtaa kun maito on jo kaatunut. Se on valmentajalle aika epäkiitollinen tilanne alkaa miettiä miten tulipalon voi sammuttaa. Täytyy myös muistaa, että kaikki jossakin tietyssä seurassa lopettaneet tai muualle siirtyneet eivät tee sitä valmennuksen takia. Syitä on monenlaisia. Tytöillä niitä syitä tuntuu olevan vielä laajempi skaala kuin pojilla.

Valmentajat eivät pysty lukemaan ajatuksia. Mitä useampaa joukkuetta sama valmentaja valmentaa, sitä isompi rooli pelaajan omalla aktiivisuudella on. Pitää ottaa asioita puheeksi ja pitää myös pystyä sietämään sitä, jos valmentaja on jostain asiasta eri mieltä. Tämä sama pätee myös työelämään. Ei isojen yritysten esimiehet kerkeä koko ajan istumaan jonkun kanssa kahden kesken kahvilla.

Usein unohtuu sekin, että esimiehen (ja valmentajan) täytyy yrittää pitää toiminta reiluna suhteessa muihin. Hän ei voi tehdä päätöksiä, jotka saisivat hänet myöhemmin jonkun toisen kanssa ongelmiin. Siinä mielessä joukkueurheilussa ei oikein toimi se ajatus maksavasta asiakkaasta.
 
Viestejä
1 038
Oleellista näissä pelaajien seurasiirroissa on yleensä pohtia miksi siihen varsinaiseen ongelmaan ei löydetty keskustelemalla ratkaisua. Oma kokemus eri tilanteita seuranneena on se, että pelaajat ottavat asiat puheeksi vasta siinä kohtaa kun maito on jo kaatunut. Se on valmentajalle aika epäkiitollinen tilanne alkaa miettiä miten tulipalon voi sammuttaa. Täytyy myös muistaa, että kaikki jossakin tietyssä seurassa lopettaneet tai muualle siirtyneet eivät tee sitä valmennuksen takia. Syitä on monenlaisia. Tytöillä niitä syitä tuntuu olevan vielä laajempi skaala kuin pojilla.

Valmentajat eivät pysty lukemaan ajatuksia. Mitä useampaa joukkuetta sama valmentaja valmentaa, sitä isompi rooli pelaajan omalla aktiivisuudella on. Pitää ottaa asioita puheeksi ja pitää myös pystyä sietämään sitä, jos valmentaja on jostain asiasta eri mieltä. Tämä sama pätee myös työelämään. Ei isojen yritysten esimiehet kerkeä koko ajan istumaan jonkun kanssa kahden kesken kahvilla.

Usein unohtuu sekin, että esimiehen (ja valmentajan) täytyy yrittää pitää toiminta reiluna suhteessa muihin. Hän ei voi tehdä päätöksiä, jotka saisivat hänet myöhemmin jonkun toisen kanssa ongelmiin. Siinä mielessä joukkueurheilussa ei oikein toimi se ajatus maksavasta asiakkaasta.
Ensimmäinen lause kiteyttää asian
 
Viestejä
25
Kentän laidalta havaittua: mielenkiintoista nähdä, että puuttuuko liitto Topon penkin päässä käskyttävien Syrjäsen ja Kuusen toistuvaan, tuomareihin kohdistuvaan herjaamiseen ja halveksuntaan, sekä ottelun aikana että välittömästi sen päätyttyä. Todella epäammattimaista käytöstä herroilta joilla ei aiettakaan keskustella asioista asialliseen sävyyn, vaan sen sijaan turvaudutaan henkilökohtaisuuksiin ja aggression purkamiseen sillä mitä sylki suuhun tuo.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
131
Ensimmäinen lause kiteyttää asian

Ja monelle ihmiselle keskustelu tarkoittaa sitä, että molempien pitää olla sen jälkeen samaa mieltä. Molemmat osapuolet voivat kuunnella toisiaan kunnioittavasti ja silti olla eri kannoilla, mikä tuppaa unohtumaan aika monelta tunnekuohussa olevalta ihmiseltä.

Kentän laidalta havaittua: mielenkiintoista nähdä, että puuttuuko liitto Topon penkin päässä käskyttävien Syrjäsen ja Kuusen toistuvaan, tuomareihin kohdistuvaan herjaamiseen ja halveksuntaan, sekä ottelun aikana että välittömästi sen päätyttyä. Todella epäammattimaista käytöstä herroilta joilla ei aiettakaan keskustella asioista asialliseen sävyyn, vaan sen sijaan turvaudutaan henkilökohtaisuuksiin ja aggression purkamiseen sillä mitä sylki suuhun tuo.

Olen kiinnittänyt huomiota samaan! Syrjänen näyttää mallia ja Kuusi apinoi huonoa käyttäytymistä tekemällä itsestään samalla valmentajana heti epäpätevämmän oloisen. Sama oli nähtävillä kaksikon Ringside-vuosina myös. Tuskin siis tulee muuttumaan ennen kuin Koripalloliitto puuttuu siihen isolla kädellä.

Pelaaja ei jaksa harjoitella, jos hänellä on vaikeuksia käsitellä pettymyksiä (tunnekontrolli)

Veikkaisin, että tämä on aika monelle pelaajalle ihan todellinen ongelma. Vanhempien on helpompi syyttää valmentajaa siitä, vaikka itsetunnon pohja rakennetaan nimenomaan kotona ja pettymyksien käsittelyä harjoitellaan pienestä pitäen siellä.
 
Viestejä
131
Hyviä kysymyksiä, johon ainakaan minulla ei ole vastauksia. Riennon päävalmentajan pesti on käsittääkseni päätoiminen ja täysipäiväinen, joten jotakin liksaa/kuukausipalkkaa siitä varmaan maksetaan. Se, että löytyykö mahdollisuutta/halukkuutta vaihtaa, selviää varmaan sitten joskus, jos paikka tulee joskus auki.

Jos kaupungissa ei ole innokasta toista henkilöä, joka voisi tuon homman ottaa haltuun, niin tuskin seuran siinä kohtaa kannattaa nykyisistä palkatuista tai vapaaehtoisista valmentajista potkia ketään pois. Sehän tarkoittaisi silloin sitä, että toimintaa ei pyörittäisi enää kukaan. Tuskin tämäkään olisi alueen tyttökoriksen kannalta kovin optimaalinen tilanne. Uskon, että joka kevät kaikki alueen seurat kartoittavat halukkaita valmentajia ja jokainen joutuu toteamaan saman - niitä ei yksinkertaisesti ole. Ei ainakaan sellaisia, jotka ovat valmiita pistämään kaikki paukkunsa duuniin, josta aika harvoin saa mitään kiitosta.

Sen takia pistää silmään, jos joku ottaa asiakseen alkaa arvostella jotain pelaajaa, valmentajaa tai organisaatiota suureen ääneen. Epäkohdista saa tottakai puhua ja siitä syntyy yleensä hyvää keskustelua. Silloin pitäisi kuitenkin myös olla kykeneväinen vastaamaan asiaan liittyviin kysymyksiin sen sijaan, että jatkaa omaa monologia.

Tällainen pistää itselläkin herkästi silmään. Aivan varmasti jokaisesta liiga- ja divariorganisaatiosta löytyy henkilöitä, joiden mielestä a) päävalmentaja on huono ja/tai b) väärät pelaajat pelaavat. Lisäksi usea lähtenyt pelaaja syyttää valmentajaa ja vielä useampi viihtyy siinä samassa ympäristössä ilman mitään ongelmia. Aika arkipäivää joka puolella Suomea. Jos jaksaa käyttää netissä aikaa jonkun valmentajan tai pelaajan mustamaalaamiseen, niin mielestäni siinä tekee vain itsestään hölmön näköisen. Organisaatiotkin pyörivät pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin ja niissä kyllä ihmiset yrittävät aidosti parhaansa.
 
Viestejä
2 534
Vanhempien kritiikki on ymmärrettävää, koska valmentajia on hyviä ja huonoja. Hyvillä valmentajilla on myös huonoja puolia. Valmentajan pystyy aina vaihtamaan, jos maksajan saldo riittää.

Valmentajan rooli ei ole sama kuin fanin rooli (riehakas). Valmentajan tulisi käyttäytyä tietyllä tavalla (hillitty).

Valmentajan ei tulisi keskittyä liikaa pelin yksittäisiin tapahtumiin vaan tarkastella käynnissä olevaa ottelua kokonaisuutena. Minun mielestä on erityisen haitallista, jos valmentaja antaa keskittymisensä herpaantua ja sortuu väittelyihin erotuomareiden kanssa, koska silloin valmentajan keskittyminen on poissa kenttätapahtumista.

Pelaajaa ei aina kiinnosta valmentajan pelin aikana kertoma informaatio, koska hän haluaa keskittyä pelin voittamiseen. Ainoa tervetullut informaatio, jota pelaaja on valmis vastaanottamaan on sellaista, joka auttaa pelin voittamisessa.

Minun mielestä penkkivalmentajan keskeisin rooli on kerätä informaatiota pelin tapahtumista päätöksenteon tueksi. Mitä hiljaisempi ja keskittyneempi valmentaja on niin sitä hyödyllisempää informaatiota valmentaja pystyy pelin aikana pelaajilleen antamaan.

EDIT:
Olin viikonloppuna valmentajapalaverissa, jossa sivuttiin aihetta "minkälainen olisi optimi toimintaympäristö pelaajille (tai tuomareille)".

Turvallisessa valmennusympäristössä pelaaja uskaltaa tehdä virheitä. Haluaisin kuulla omissa otteluissa ja treeneissä sata kertaa pelaajien suusta sanan "riski", mutta en vaadi sitä. Pelolla johtaminen tekee pelaajista ylivarovaisia. Sana riski tarkoittaa minulle uuden asian opiskelua ja parhaassa tapauksessa "vaistoilla pelaamista".

Mikäli valmennetaan jotain abstraktia asiaa kuten joukkuetta niin silloin valmennusympäristö ei voi olla kaikille pelaajille optimi. Mikäli valmennetaan "yksilöllisesti yksilöä" niin silloin yksilö uskaltaa ottaa riskejä ja myös epäonnistua. Monessa lajissa ja ehkä myös koripallossa uskaltaminen on tärkeää.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 038
Vanhempien kritiikki on ymmärrettävää, koska valmentajia on hyviä ja huonoja. Hyvillä valmentajilla on myös huonoja puolia. Valmentajan pystyy aina vaihtamaan, jos maksajan saldo riittää.

Valmentajan rooli ei ole sama kuin fanin rooli (riehakas). Valmentajan tulisi käyttäytyä tietyllä tavalla (hillitty).

Valmentajan ei tulisi keskittyä liikaa pelin yksittäisiin tapahtumiin vaan tarkastella käynnissä olevaa ottelua kokonaisuutena. Minun mielestä on erityisen haitallista, jos valmentaja antaa keskittymisensä herpaantua ja sortuu väittelyihin erotuomareiden kanssa, koska silloin valmentajan keskittyminen on poissa kenttätapahtumista.

Pelaajaa ei aina kiinnosta valmentajan pelin aikana kertoma informaatio, koska hän haluaa keskittyä pelin voittamiseen. Ainoa tervetullut informaatio, jota pelaaja on valmis vastaanottamaan on sellaista, joka auttaa pelin voittamisessa.

Minun mielestä penkkivalmentajan keskeisin rooli on kerätä informaatiota pelin tapahtumista päätöksenteon tueksi. Mitä hiljaisempi ja keskittyneempi valmentaja on niin sitä hyödyllisempää informaatiota valmentaja pystyy pelin aikana pelaajilleen antamaan.

EDIT:
Olin viikonloppuna valmentajapalaverissa, jossa sivuttiin aihetta "minkälainen olisi optimi toimintaympäristö pelaajille (tai tuomareille)".

Turvallisessa valmennusympäristössä pelaaja uskaltaa tehdä virheitä. Haluaisin kuulla omissa otteluissa ja treeneissä sata kertaa pelaajien suusta sanan "riski", mutta en vaadi sitä. Pelolla johtaminen tekee pelaajista ylivarovaisia. Sana riski tarkoittaa minulle uuden asian opiskelua ja parhaassa tapauksessa "vaistoilla pelaamista".

Mikäli valmennetaan jotain abstraktia asiaa kuten joukkuetta niin silloin valmennusympäristö ei voi olla kaikille pelaajille optimi. Mikäli valmennetaan "yksilöllisesti yksilöä" niin silloin yksilö uskaltaa ottaa riskejä ja myös epäonnistua. Monessa lajissa ja ehkä myös koripallossa uskaltaminen on tärkeää.

"""... jos valmentaja antaa keskittymisensä herpaantua ja sortuu väittelyihin erotuomareiden kanssa,..."""
Usein havainnut tuon - jos vastustajan valmentaja alkaa suunsoiton tuomarien kanssa, on oma joukkue jo pelissä vahvoilla. Yleensä juuri noin päin.

"""Pelaajaa ei aina kiinnosta valmentajan pelin aikana kertoma informaatio, koska hän haluaa keskittyä pelin voittamiseen. Ainoa tervetullut informaatio, jota pelaaja on valmis vastaanottamaan on sellaista, joka auttaa pelin voittamisessa."""

Minä kyllä uskoisin, että moni pelaaja nimenomaan haluaisi palautetta taikka pikemminkin ohjausta jo pelin aikana ja olisi myös valmis vastaanottamaan sen. Sama pätee myös pelin, ja etenkin huonon pelin, jälkeen. Motivoitunut ja sitoutunut pelaaja nimenomaan haluaa ohjeita miten parantaa asioita jo pelin kuluessa. Pelin jälkeen pitää käydä asioita läpi, surkein vaihtoehto on että huono peli jää silleen.

"""Turvallisessa valmennusympäristössä pelaaja uskaltaa tehdä virheitä."""
Juuri noin, tunnustettujen virheiden kautta voi oppia uutta.

"""Pelolla johtaminen tekee pelaajista ylivarovaisia"""
Vieläkin enemmän totta, ja etenkin jos ainoa palaute pelin aikana on istuttaminen vilttiketjuun palautteen sijaan.

Mutta niin kuin edellä useaan kertaan todettu: on huonoja ja hyviä päiviä pelaajilla, valmentajilla ja vanhemmilla - aina ei voi onnistua 110%:sti. Sekin on hyväksyttävä.
 
Viestejä
2 534
Topo voitti tänään Hypon vapaaheittoviivalta. Topon Luin saa tehdä mitä haluaa ja Topon valmennus on käytännössä siirtynyt katsojien rooliin. Topon voittaa, jos pystyy pelaamaan Luin pois, mutta siinä Hypo ei tänään onnistunut.

Sydäntä lämmitti suuresti Hypon peli-ilme ja peli-ilo. Miksi Mäenpäällä oli tänään ainoastaan kaksi menetystä? Eikö hänen syötöissään ollut tänään riittävästi riskiä ja vaikeuskerrointa? Oliko se syynä miksi valmentaja Sopanen otti hänet neljännessä erässä vaihtoon?
 
Viestejä
197
Taisi Mäenpään neljä virhettä olla syynä. Tuli viimeisellä kympillä kolmen minuutin jälkeen kentälle ja otti vajaan parin minuutin jälkeen viidennen joutuen jättämään kentän.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös