NCAA 2018-19

Viestejä
690
#22
Kausi alkoi eilen. Avauspäivänä suomalaisia oli tulessa kymmenkunta. Joku suomalainen saattoi pelata myös tutkani ulkopuolella, joten täydentää saa.

New York Cityn paikallismatsissa vastakkain olivat Ella Väätäsen LIU Brooklyn sekä Tuuli Mennan ja Sini Mäkelän Manhattan. Ottelu päättyi Manhattanin voittoon lukemin 61-46, mutta vahvimmasta suomalaispanoksesta vastasi Väätänen, joka oli avauksessa ja pelasi 31 minuuttia tehoilla 9/6/1 syöttö. Myös Manhattanin suomalaiset saivat mukavasti vastuuta. Menna pelasi 24 minuuttia ja teki 4 pistettä, haki 7 levypalloa ja antoi yhden koriin johtaneen syötön. Mäkelä pelasi 19 minuuttia tehoilla 3/3.

Nina Augustinin Robert Morris avasi kautensa tappiolla Youngstown Statelle lukemin 59-69. Augustin pelasi 19 minuuttia ja teki 4 pistettä. Lisäksi Augustin haki 1 irtopallon ja antoi kaksi koriin johtanutta syöttöä.

Hofstran suomalaiskaksikko aloitti kautensa voitokkaasti, kun Iona kaatui lukemin 74-49. Marianne Kalin oli avauksessa ja pelasi 23 minuuttia viimeistellen 14 pistettä. Levareita Kalin otti 5 ja päälle antoi yhden syötön. Karsten sai peliaikaa 21 minuuttia tehoilla 3/4/1 syöttö.

Stephen F. Austinin riveissä Samuli Nieminen pelasi 21 minuuttia ja heitti 7 pistettä, haki 1 levypallon ja syötti 1 korin, kun SFA kaatoi NAIA-koulu Texas Wesleyanin 83-71.

Myös Elias Valtosen Arizona State avasi kauden voitolla California State Fullertonista lukemin 102-94. Valtosen panos jäi pieneksi. Hän kävi kentällä 2 minuutin ajan ja jäi ilman tilastomerkintöja.

Montana State hävisi avauksensa Utah Statella 71-101. Montana Staten Lassi Nikkarinen pelasi 15 minuuttia tehoilla 3/3/3.

San Franciscon Remu Raitainen pelasi 26 minuuttia, kun USF kaatoi University of California Davisin lukemin 76-42. Raitaselle merkittiin ottelussa 8 pistettä, 5 levypalloa ja peräti neljä koriin johtanutta syöttöä.
 
#23
Tässä highlightit Elias Valtosen ASU-uran alkumetreiltä:
elias.jpg

Aijai. Mikä voisi olla hyödyllisempää tulevan Susijengin tukipilarin uran kannalta kuin saada arvokasta kokemusta cheerleader-hommista?
 
Viestejä
2 007
#24
Tässä highlightit Elias Valtosen ASU-uran alkumetreiltä:
katso liitettä 369
Aijai. Mikä voisi olla hyödyllisempää tulevan Susijengin tukipilarin uran kannalta kuin saada arvokasta kokemusta cheerleader-hommista?
Ei toi nyt hyvältä vaikuta, mutta kyseessä on kuitenkin uran ensimmäinen peli, joten ei vielä paineta paniikkianappia.

Odotan mielenkiinnolla millaisia minuutteja Hannes Pöllä tulee saamaan tällä kaudella. Viime kauden kolme minuuttia per peli ei ainakaan ollut mikään hyvä juttu.
 
#25
Ei toi nyt hyvältä vaikuta, mutta kyseessä on kuitenkin uran ensimmäinen peli, joten ei vielä paineta paniikkianappia.
College-koutsit eivät tee kesken kauden valtavia muutoksia pelaavaan kokoonpanoon ilman loukkaantumisia. Toisin kuin NBA:ssa, NCAA:ssa joka matsilla on ASU:n tapaiselle jengille merkitystä loppukautta ajatellen. Hurley näkyy sekä ennakkoarvioiden että ekan pelin perusteella luottavan 6-7 pelaajaan, ja loput sitten istuvat.

Jo ennen kautta analyyseistä oli rivien välissä luettavissa, että Valtoselle ei juuri minuutteja ole luvassa. Jokainen voi nyt sitten hiljaa miettiä, mitä ihmeen järkeä tässä kaikessa on. Yksi nuorisomaajoukkueiden kovimmista luista, juuri Susijengiin murtautunut kaveri, menee rapakon taakse istumaan penkille juuri siinä vaiheessa kun kehityksen kohti ammattilaiskenttiä pitäisi olla tehokkainta. Itkettää.

Jonkun pitäisi nyt vaan uskaltaa viheltää tämä peli poikki. Nämä parhaiden kykyjen penkki/höntsäkaudet Amerikassa ovat suomalaisen koripallon syöpä.

Ja jos joku nyt sanoo sanan "elämänkokemus", poistan vesipyssystäni varmistimen.
 
#26
College-koutsit eivät tee kesken kauden valtavia muutoksia pelaavaan kokoonpanoon ilman loukkaantumisia. Toisin kuin NBA:ssa, NCAA:ssa joka matsilla on ASU:n tapaiselle jengille merkitystä loppukautta ajatellen. Hurley näkyy sekä ennakkoarvioiden että ekan pelin perusteella luottavan 6-7 pelaajaan, ja loput sitten istuvat.

Jo ennen kautta analyyseistä oli rivien välissä luettavissa, että Valtoselle ei juuri minuutteja ole luvassa. Jokainen voi nyt sitten hiljaa miettiä, mitä ihmeen järkeä tässä kaikessa on. Yksi nuorisomaajoukkueiden kovimmista luista, juuri Susijengiin murtautunut kaveri, menee rapakon taakse istumaan penkille juuri siinä vaiheessa kun kehityksen kohti ammattilaiskenttiä pitäisi olla tehokkainta. Itkettää.

Jonkun pitäisi nyt vaan uskaltaa viheltää tämä peli poikki. Nämä parhaiden kykyjen penkki/höntsäkaudet Amerikassa ovat suomalaisen koripallon syöpä.

Ja jos joku nyt sanoo sanan "elämänkokemus", poistan vesipyssystäni varmistimen.
Asia on valitettavasti juuri näin. Sen vuosksi Fifi Aidoon ja Helmi Tulosen olikin syytä vaihtaa jo varhemmin ammattilaiskentille. Monissa NCAA -joukkueissa aloitusviisikko sementoidaan jo ennen kauden alkua.
 
#27
Asia on valitettavasti juuri näin. Sen vuosksi Fifi Aidoon ja Helmi Tulosen olikin syytä vaihtaa jo varhemmin ammattilaiskentille. Monissa NCAA -joukkueissa aloitusviisikko sementoidaan jo ennen kauden alkua.
Kukaan tuskin odotti Valtosen olevan ASU:n avauksessa tällä kaudella. Porukka on kovin pitkään aikaan ja mukana on mm. todennäköinen one-and-done -pelaaja Lu Dort, jonka ympärille pelaava kokoonpano rakentuu.

Silti pidän surkeana juttuna, jos Elias ei ole tällä kaudella tuossa oikeita minuutteja saavassa porukassa. Siinä tapauksessa pitää kauden jälkeen pohtia jatkoa todella tarkasti. Mielestäni Valtosella ei missään tapauksessa ole varaa menettää toista kautta putkeen (saati useampia) samalla tavalla.
 
#28
Käsittääkseni mistään muusta euroopan oikeasta korismaasta ei juuri näitä terävämmän kärjen kavereita jenkkeihin lähdekkään, ihan sitten yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta jotka lähtevät nostamaan draft-osakkeitaan. Toki sitten on se että miten taataan nuorille riittävän hyvät olosuhteet muualta, eihän Cavenin ja Odabasin esimerkit juuri paremmista tuloksista kerro.

Onko yksikään suomalainen miespelaaja muuten ikinä taidollisesti tai pelikäsityksellisesti kehittynyt NCAA:ssa? Siis ihan koko historian aikana? Möttölä ekä, onko muita? Joka paikasta saa lukea miten jenkkien yksilövalmennus on käsittämättömän heikkoa. Silti Suomen lupaavimmat kaverit lähetetään sinne.
 
#29
Toki sitten on se että miten taataan nuorille riittävän hyvät olosuhteet muualta, eihän Cavenin ja Odabasin esimerkit juuri paremmista tuloksista kerro.
Nämä ääriesimerkit vedetään aina pöydälle, kun asiasta keskustellaan... Kyllä sinne Markkasen ja Cavénin väliinkin mahtuu kaikenlaista tapaa aloittaa ura.

Itse näen, että NCAA-touhut ovat useimmille näistä HBA-pelaajista vain jatkopala turvallisiin junnu/divarivuosiin. Korisliigan pelaaminen ammattilaisia vastaan kauden tai parin verran olisi koripalloilullista "aikuistumista", mutta jostain käsittämättömästä syystä Suomessa sitä halutaan lykätä.

Jos pelaaja on oikeasti kova, 20-vuotiaana pitää pelata jo miehiä vastaan. Piste. Jos kuitenkin sattuu olemaan siinä vaiheessa Amerikassa kuunneltuaan Möttölää, on syytä kuulua kohtuuhyvän koulun ydinpelaajiin. Penkin kuluttaminen ilman palkkaa vuosien ajan on se kaikkein järjettömin vaihtoehto.

Onko yksikään suomalainen miespelaaja muuten ikinä taidollisesti tai pelikäsityksellisesti kehittynyt NCAA:ssa? Siis ihan koko historian aikana? Möttölä ekä, onko muita? Joka paikasta saa lukea miten jenkkien yksilövalmennus on käsittämättömän heikkoa. Silti Suomen lupaavimmat kaverit lähetetään sinne.
Vaikeahan tuota on mitata, mutta esim. Kotti ja Huff olivat kouluissaan luottopelaajia alusta lähtien ja tekivät kovaa jälkeä. Nykyäänhän tuollainen Kotin tapainen 26 minuutin urakeskiarvo niinkin kovassa koulussa kuin Providencessa tuntuu täydeltä utopialta, jos Markkanen jätetään laskuista.

Pikemminkin tuntuu, että penkille juuttuneiden surullinen lista vain kasvaa vuosi vuodelta, ja mikä pahinta - peliaikaa ei oikein tule edes kehnoissa kouluissa. Silti suomalainen ei lähde "maitojunalla" kotiin, vaan alkaa sitten 24-vuotiaana seniorikauden jälkeen miettiä, että kukas mulle maksais koripallon pelaamisesta.
 
Viestejä
888
#30
Koskimiehen seniorikausi käynnistyy pe/la välisenä yönä klo2. Vastassa on TOP200-joukkue Tulsa, joka on jo ehtinyt avata kautensa voitolla Stetsonista, joka on myös TOP200-joukkue. Viime kaudella Koskimiehen AU kukisti Tulsan ainoastaan viidellä pisteellä eli edessä on jännittävä AU:n kauden avausottelu.

Edellisenä kautena AU-yliopisto oli TOP50-joukkue, mutta asemien säilyttäminen on haastavaa, koska kokoonpanosta jäi pois peräti 6kpl valmistuneita pelaajia. He käyttivät viime kaudella puolet peliajasta ja tekivät puolet pisteistä.

Oma näkemykseni on, että AU:n kolme senioria (Carl, Koskimies ja Lewis) on pakko pelata 35min/ottelu ja tehdä pisteitä yli 10p/ottelu (eli pysyä pois virhevaikeuksista). Kaikki kolme ovat hyviä levypalloissa ja ovat hyviä kaukoheitoissa. Koskimies on paras puolustaja, mutta Lewis 40 prossan kolmostarkkuudella on hieman Koskimiestä parempi. Carl on joukkueensa paras pisteiden tekijä ja on AU:n tähtipelaaja.

Nuoremmista aloitukseen nousee luultavasti pelinrakentaja Marenyi ja korinalusjyrä Cleveland.
 
Viimeksi muokattu:

Henrikki D

#31
Niin, miksi Hba:n nuoret lähtevät joukolla jenkkeihin? Miksi heille sitä reittiä suositellaan? Harvoin tässä maailmassa mitään vastikkeetonta tapahtuu, eli kuka saa ja mitä saa siitä, että Hba:n pelaaja päättää siirtyä yliopistoon jenkkeihin?
 
Viestejä
2 007
#32
Niin, miksi Hba:n nuoret lähtevät joukolla jenkkeihin? Miksi heille sitä reittiä suositellaan? Harvoin tässä maailmassa mitään vastikkeetonta tapahtuu, eli kuka saa ja mitä saa siitä, että Hba:n pelaaja päättää siirtyä yliopistoon jenkkeihin?
En usko salaliittoteorioihin. Ei Möttölä saa Rolexeja siitä hyvästä, että Jantusen tuleva osoite on University of Utah. Uskon, että tietyt avainhenkilöt ovat linjanneet, että tämä on se polku, joka on suomalaisen koriksen paras ja nuorten koripalloilijoiden kannalta paras reitti kehittyä. Voidaan tietenkin ole eri mieltä siitä, onko tämä suomalaiselle korikselle hyvä asia vai ei. Kun katsotaan viime vuosina lähteneitä, niin monet esimerkit eivät ikävä kyllä munkaan mielestä tue käsitystä, että tämä olisi järkevä tie, jota kaikkien nuorten tulisi seurata. Joskus NCAA voi olla hyvä, mutta ei ehkä kategorisesti eikä ehkä niille pelaajille, joiden toivotaan pääsevät esimerkiksi euroliigatasolle. Maxhunin, Aidoon, Pöllän, Valtosen tai Hopkinsin esimerkit pistävät miettimään. Ja vielä enemmän se, että Jantunen ja Tahvanainen ovat päättäneet kulkea samaa reittiä. Huolestuttavinta on mielestäni se, että suuri osa viime vuosina lähteneistä lupauksista on tehnyt aika huonolta vaikuttavia diilejä tänä päivänä, kun pitäisi olla paremmat kontaktit ja paremmat edellytykset tehdä hyvä yliopistovalinta kuin aikaisemmin. Silti on niin, että takavuosilta löytyy paljon enemmän positiivisia esimerkkejä (esim. Kotti, Huff, Lee, Haanpää) kuin viime vuosilta. Tämä asia on kieltämättä huolestuttava.
 
Viestejä
888
#34
......... Joskus NCAA voi olla hyvä, mutta ei ehkä kategorisesti eikä ehkä niille pelaajille, joiden toivotaan pääsevät esimerkiksi euroliigatasolle. Maxhunin, Aidoon, Pöllän, Valtosen tai Hopkinsin esimerkit pistävät miettimään.........takavuosilta löytyy paljon enemmän positiivisia esimerkkejä (esim. Kotti, Huff, Lee, Haanpää) kuin viime vuosilta. Tämä asia on kieltämättä huolestuttava.
Minkälaisella ansioluettelolla sinne Euroliigaan pääsee pelaamaan? Varmaankin NBA-varaus olisi hyvä lisä ansioluetteloon. Salin raivasi tiensä Euroliigan ilman minkäänlaista NBA-statusta. Oliko hän riittävän nälkäinen? Söikö Salin joukkuekavereiden lounaat? Piilottiko Salin Hannon kengät? Ei voi tietää, koska Salinista ei ole vielä tehty kirjaa...

NCAA-polun käyneellä on ainakin vertailukelpoinen ansioluettelo verrattuna oman ikäluokkansa kilpailijoihin.
NCAA kolmosprossat:
Haanpää 44%
Huff 44%
Markkanen 42%
Maxhuni 39%
Koivisto 37%
.....
Hopkins 30%
Aidoo 29%

Tuolla NCAA-uralla tarvitaan luultavasti myös paljon onnea. Tärkeintä olisi kuitenkin päihittää oma joukkuekaveri ja hankkia paikka aloituksessa.

Augustinille oli tulokaskaudella tarjolla ykköspelinrakentajan rooli. Hän kuitenkin hävisi sen japanilaiselle tulokkaalle. Ikematsu pelasi viime kaudella 30min/ottelu ja laittoi kolmoset sisään 41% tarkkuudella (65kpl). Augustin pelasi viime kaudella 20min/ottelu ja laittoi kolmoset sisään 33% tarkkuudella (29kpl). Uuden kauden avauksessa tällä viikolla Ikematsu teki 5kpl kolmosia ja Augustin heitti kaikki kolmosyrityksensä ohi....

Koskimies oli jumiutunut penkkipelaajaksi parina ensimmäisenä kautena. Paikka aloitukseen avautui, kun saman vuosikurssin pelaaja 40% kolmosten heittäjä Lewis loukkaantui. Kolmannen vuoden Lewis oli vaihtopelaaja ja Koskimies pelasi aloituksessa.

NCAA on pelaajalle mahdollisuus. Onnea tarvitaan, että saa hyvän tilaisuuden osoittaa kykynsä. Joskus ei edes oma paras riitä, jos joukkuekaveri on yksinkertaisesti parempi. Onko tämä "Lu Dort" Valtosen ns. "Ikematsu"?
 
Viimeksi muokattu:
#35
Vähän hassuilta tuntuvat nämä lähtökohdat keskustelulle. NCAA:han lähtö on epäonnistunut, jos pelaajasta ei tule ammattilaista Euroliigaan.

Kun tuossa plaraa viimeisten useiden vuosien U18-maajoukkueita, niin siellä on monenlaista pelaajapolkua. Moni on lähtenyt NCAA:han, vaihtelevalla menestyksellä. Korisliigaan ja Suomeen jääneistä pelaajista esimerkit ovat luokkaa Aapeli Alanen, kaikki Kouvoissa nykyään vetävät jätkät ym. Ja yhtäläisen kolmanneksen muodostavat nuoret, jotka ovat kokonaan lopettaneet koripallon. Nämä siis sellaisista pelaajista, jotka siellä junnumaajoukkueessa ovat vetäneet yli 20 minuutin keskiarvolla.

Jos vertailukohta on, että NCAA:sta pitäisi päästä Euroliigaan, niin eipä näytä tämä kotimaan reittikään kovin hyvin tuottaneen. Suurempi osa junnumaajoukkueen lahjakkuuksista on kuitenkin Suomeen jäänyt ja hyvin harva on sinne ammattilaishuipulle kehittynyt.

Vaihtoehdot 18-vuotiaalla pelaajalla ovat:
1: Jäät Suomeen
- olet paikkakuntasi Korisliiga-jengissä, et saa käytännössä lainkaan palkkaa
- asut äidin ja isin nurkissa, ehkä osan vuodesta jossain seuran kämpässä kämppiksen kanssa
- jos haluat opiskelemaan, joudut pänttäämään kesän tai pari kovasti
- pyörit niissä samoissa paikoissa kuin koko ikäsi jossain kouvolassa
- saat peliaikaa viisi minsaa per peli tai ehkä istut penkillä

2: Lähdet jenkkeihin
- kaikki on pääosin maksettu puolestasi, mutta ei toki paljon pröystäillä
- valmis opiskelupaikka, koulusta ja omasta innosta riippuen ehkä jopa laadukas koulutus & tutkinto
- pääset näkemään muutakin kuin sen kouvolan
- saat peliaikaa viisi minsaa, ehkä istut penkillä tai ehkä 20+ minsaa

Kummassa sitten kehittyy pelaajana paremmin? Täysin pelaajasta, koulusta, seurasta, muusta joukkueesta jne. riippuvaista. Ainakaan tähän astiset esimerkit kummaltakaan puolelta eivät puolla sitä, että toinen olisi aukottomasti parempi vaihtoehto.

Missä nyt vaikka se Elias Valtonen olisi tänään, jos olisi jäänyt Suomeen? Pelaisi Korihaissa 7 minuuttia per matsi ja vetäisi hernesoppaa yksiössään viehkeässä ja kosmopoliittisessa Ukissa? Nauttisi laadukkaasta valmennuksesta, kun Danzler on joukkueen ainoa valmentaja ja treeneissä on yhdeksän tervettä ukkoa ja ollaan yöllä tultu Joensuusta reissulta ja otetaan kevyt kävely ennen seuraavaa matsia.

Vähän jotain realismia.
 
Viestejä
2 007
#36
Vähän hassuilta tuntuvat nämä lähtökohdat keskustelulle. NCAA:han lähtö on epäonnistunut, jos pelaajasta ei tule ammattilaista Euroliigaan.

Kun tuossa plaraa viimeisten useiden vuosien U18-maajoukkueita, niin siellä on monenlaista pelaajapolkua. Moni on lähtenyt NCAA:han, vaihtelevalla menestyksellä. Korisliigaan ja Suomeen jääneistä pelaajista esimerkit ovat luokkaa Aapeli Alanen, kaikki Kouvoissa nykyään vetävät jätkät ym. Ja yhtäläisen kolmanneksen muodostavat nuoret, jotka ovat kokonaan lopettaneet koripallon. Nämä siis sellaisista pelaajista, jotka siellä junnumaajoukkueessa ovat vetäneet yli 20 minuutin keskiarvolla.

Jos vertailukohta on, että NCAA:sta pitäisi päästä Euroliigaan, niin eipä näytä tämä kotimaan reittikään kovin hyvin tuottaneen. Suurempi osa junnumaajoukkueen lahjakkuuksista on kuitenkin Suomeen jäänyt ja hyvin harva on sinne ammattilaishuipulle kehittynyt.

Vaihtoehdot 18-vuotiaalla pelaajalla ovat:
1: Jäät Suomeen
- olet paikkakuntasi Korisliiga-jengissä, et saa käytännössä lainkaan palkkaa
- asut äidin ja isin nurkissa, ehkä osan vuodesta jossain seuran kämpässä kämppiksen kanssa
- jos haluat opiskelemaan, joudut pänttäämään kesän tai pari kovasti
- pyörit niissä samoissa paikoissa kuin koko ikäsi jossain kouvolassa
- saat peliaikaa viisi minsaa per peli tai ehkä istut penkillä

2: Lähdet jenkkeihin
- kaikki on pääosin maksettu puolestasi, mutta ei toki paljon pröystäillä
- valmis opiskelupaikka, koulusta ja omasta innosta riippuen ehkä jopa laadukas koulutus & tutkinto
- pääset näkemään muutakin kuin sen kouvolan
- saat peliaikaa viisi minsaa, ehkä istut penkillä tai ehkä 20+ minsaa

Kummassa sitten kehittyy pelaajana paremmin? Täysin pelaajasta, koulusta, seurasta, muusta joukkueesta jne. riippuvaista. Ainakaan tähän astiset esimerkit kummaltakaan puolelta eivät puolla sitä, että toinen olisi aukottomasti parempi vaihtoehto.

Missä nyt vaikka se Elias Valtonen olisi tänään, jos olisi jäänyt Suomeen? Pelaisi Korihaissa 7 minuuttia per matsi ja vetäisi hernesoppaa yksiössään viehkeässä ja kosmopoliittisessa Ukissa? Nauttisi laadukkaasta valmennuksesta, kun Danzler on joukkueen ainoa valmentaja ja treeneissä on yhdeksän tervettä ukkoa ja ollaan yöllä tultu Joensuusta reissulta ja otetaan kevyt kävely ennen seuraavaa matsia.

Vähän jotain realismia.
Hyviä ja valideja pointteja, mutta tästä unohtui ainakin sellainen kolmas vaihtoehto eli lähdet nuorena Eurooppaan á la Rannikko, Koponen tai Sasu Salin. Voidaan pohtia olisi tämä reitti ollut parempi vaihtoehto Maxhunille, Valtoselle, Aidoolle, Jantuselle ja Tahvanaiselle. Usealle edellämainituista tavoitteena taitaa olla euroliiga-ammatilaisuus. Tuon tason lahjakkuuksille se on täysin realistinen tavoite. On ennenaikaista arvioida, miten hyvä vaihtoehto NCAA on/oli edellä mainituille pelaajille, koska "prosessi on kesken". Mutta jos ei yksikään tuosta viisikosta pelaa jossain eurooppan huippusarjassa viiden vuoden päästä, niin tuskinpa valittua NCAA-reittiä voidaan pitää onnistuneena.
 
Viimeksi muokattu:
#38
Hyviä ja valideja pointteja, mutta tästä unohtui ainakin sellainen kolmas vaihtoehto eli lähdet nuorena Eurooppaan á la Rannikko, Koponen tai Sasu Salin. Voidaan pohtia olisi tämä reitti ollut parempi vaihtoehto Maxhunille, Valtoselle, Aidoolle, Jantuselle ja Tahvanaiselle. Usealle edellämainituista tavoitteena taitaa olla euroliiga-ammatilaisuus. Tuon tason lahjakkuuksille se on täysin realistinen tavoite.
Toki - jos sellaisia sopimuksia olisi tarjolla. Aika epätodennäköisenä pidän, että Jantusta lukuunottamatta sellaisia olisi. Ei varmasti Koposen satojentuhansien eurojen soppareita, mutta edes Salinin kaltaisia Slovenia-diilejä. Ja nuokin kundit lähtivät sitten vasta 19-20-vuotiaina, eivät vielä 18-vuotiaina.
 
Viestejä
273
#39
Nämä ääriesimerkit vedetään aina pöydälle, kun asiasta keskustellaan... Kyllä sinne Markkasen ja Cavénin väliinkin mahtuu kaikenlaista tapaa aloittaa ura.

Itse näen, että NCAA-touhut ovat useimmille näistä HBA-pelaajista vain jatkopala turvallisiin junnu/divarivuosiin. Korisliigan pelaaminen ammattilaisia vastaan kauden tai parin verran olisi koripalloilullista "aikuistumista", mutta jostain käsittämättömästä syystä Suomessa sitä halutaan lykätä.

Jos pelaaja on oikeasti kova, 20-vuotiaana pitää pelata jo miehiä vastaan. Piste. Jos kuitenkin sattuu olemaan siinä vaiheessa Amerikassa kuunneltuaan Möttölää, on syytä kuulua kohtuuhyvän koulun ydinpelaajiin. Penkin kuluttaminen ilman palkkaa vuosien ajan on se kaikkein järjettömin vaihtoehto.
Millaista palkkaa Korisliigaseurat sitten maksavat lukiosta valmistuneille? Käsitykseni mukaan kyse on lähinnä taskurahoista opintotuen ohella? Ja kuinka monessa Korisliigaseurassa lukiosta valmistunut 18-19-vuotias suomalainen koripalloilija saisi yli 20 minuuttia per peli ja vastuullisen roolin?
 
Ylös