Koripallo.com

NCAA 2018-19

Viestejä
2 208
#41
Näistä NCAA:ssa menestyneistä pelaajista Hanno Möttölä ja Lauri Markkanen taitavat olla ainoita, jotka on menestyneet heti ensimmäisenä vuonnaan. Meillä on paljon tarinoita pelaajista, jotka ovat NCAA uransa viimeisimpinä vuosina putkahtaneet huipulle. Ja sitten on vielä sellaisia jotka ovat tainneet olla nykysääntöjen mukaan jopa "yli-ikäisiä". Nykyäänhän pelaaja kasvaa yli-ikäiseksi joskus 23-vuotiaana, ellei ole redshirt / medical redshirt / armeija / lähetystyövuosia tms välissä. Ainakin BYU hyötyy tuosta säännöstä, monet pelaajat ovat usein pari vuotta vanhempia kuin muiden koulujen pelaajat. Joku voisi tarkistaa, mutta ymmärtääkseni ainakin Kari Liimo oli jo NCAAhan mennessään useamman vuoden pelikavereitaan vanhempi, samoin Pekka Markkanen. Saarelainen aikoinaan piti redshirt-vuoden seniorkaudellaan ja puhkesi sitten kukkaan vasta viidennellä kaudellaan. Ainoastaan nämä one-and-done -tyyppiset poikkeukselliset lahjakkuudet pelaavat paljon 1. vuotenaan, muiden (varsinkin suomalaisten) on odotettava vuoroaan.
Suomalaispelaajalle olisi varmasti hyötyä jos pystyisi hieman keplottelemaan itselleen muutaman vuoden ylimääräistä kehittymisaikaa. Jos kävisi HBA:n neljässä vuodessa ja siihen perään vielä intin (ja pelaisi kauden Suomessa) olisi ymmärtääkseni vielä NCAA sääntöjen mukaan freshman. Tuolloin fysiikkaa olisi mahdollisuus parantaa ennen kovaan kilpailuun siirtymistä ja olisi vielä täydet neljä vuotta edustusoikeutta jäjellä. Varsinkin juuri tuolla fyysisellä puolella nuoret suomalaiset ovat pahasti jäljessä, kylmässä pohjolassa tuntuu kasvavan raakileita maitopartoja.
Mutta kaikilla tuntuu olevan kova kiire, 18-vuotiaana pitäisi päästä NCAAhan tai Korisliigaan, mutta varsin harvalla varsinkin tuo fysiikka on riittävällä tasolla.
 
Viestejä
1 128
#42
Ottakaa sitten peliaikavertailuissa huomioon, että Korisliigan pelillinen taso on selkeästi NCAA:ta kovempi. Toki sen kaikki tietävätkin.
En tiennyt....Voittaisiko Seagulls kaikki NCAA-joukkueet? Miten suurella korierolla? Onko Korisliigan taso tosiaan niin korkea?
 
Viestejä
1 296
#43
En tiennyt....Voittaisiko Seagulls kaikki NCAA-joukkueet? Miten suurella korierolla? Onko Korisliigan taso tosiaan niin korkea?
Kyllä on. Nykyään Seagullsista en ole varma, mutta kuten Larkas Markkas-ajan Arizonasta totesi, Seagulls voittaisi sen selvästi. On se vaan niin täyttä kuraa tuo jenkkien yliopistojen joukkuepeli ja taktinen osaaminen...
Puitteet kyllä lukiopojilla on siellä komeemmat kuin mitä ikinä tulee Korisliigassa olemaan.
 
#44
Näistä NCAA:ssa menestyneistä pelaajista Hanno Möttölä ja Lauri Markkanen taitavat olla ainoita, jotka on menestyneet heti ensimmäisenä vuonnaan.
Mistä "menestymisestä" tässä nyt puhutaan? Itselleni riittäisi se, että pelaaja pääsisi alusta lähtien pelaamaan oikeita minuutteja ja ottamaan vastuuta. Se nyt tuskin on liikaa vaadittu, jos Amerikkaan asti lähdetään. Ja kuten aiemmin totesin, juuri tuohon saavutukseen ovat yltäneet mm. Kotti ja Huff. Muitakin toki löytyy, mutta pienemmissä kouluissa.

Viime aikoina suomalaiset ovat tähdänneet näihin Shit Creek College -tasoisiin opinahjoihin, ilmeisesti tarkoituksena varmistaa riittävä peliaika. Mutta eipä ole mennyt kuin Strömsössä - penkki on silti tullut tutuksi, vaikka silmien edessä pelataan jotain Suomen divarin tasoista höntsyä. (Taas alkoi itkettää.)

Suomalaispelaajalle olisi varmasti hyötyä jos pystyisi hieman keplottelemaan itselleen muutaman vuoden ylimääräistä kehittymisaikaa. Jos kävisi HBA:n neljässä vuodessa ja siihen perään vielä intin (ja pelaisi kauden Suomessa) olisi ymmärtääkseni vielä NCAA sääntöjen mukaan freshman. Tuolloin fysiikkaa olisi mahdollisuus parantaa ennen kovaan kilpailuun siirtymistä ja olisi vielä täydet neljä vuotta edustusoikeutta jäjellä.
Anteeksi nyt vaan, mutta mitähän järkeä tällaisessa skenaariossa olisi?? Kyllä aika suurella osalla näistä junnumaajoukkueiden parhaista pelaajista on yksiselitteisenä tavoitteena koripalloammattilaisuus. Ei välttämättä NBA:ssa tai Euroliigassa, mutta ammattilaisuus kuitenkin.

Koripalloilijan ura on ajallisesti rajallinen. Mitä ihmeen järkeä suomalaisten olisi siirtyä joskus 21-vuotiaana Amerikkaan, pelata/istua penkillä seuraavat neljä vuotta ja sitten ALOITTAA ammattilaisuransa 25-vuotiaana? Siinä vaiheessa kilpakumppanit ovat pelanneet rahakentillä jo vuosikausia.

Suomessa ajatellaan NCAA-kausista edelleen niin, että ne ovat jotain ilmaisia lounaita. Saa "opiskella" jonkun muun kustannuksella ja saada sitä elämänkokemusta. Mutta jos tähtää koripalloammattilaisuuteen, siinä menee 3-4 vuotta hukkaan jos ei pääse pelaamaan. Ihan oikeasti. Tuolla ajalla on myös rahallinen arvo.

Jos tuon ajan jenkkikoulussa viettää, pitää saada peliaikaa ja olla tarpeeksi kovassa jengissä. Sitten voi Eurooppaan palatessaan ollakin jotain saumoja päästä kunnon palkoille nopeasti. En kyllä voi edes kuvitella, mikä Maxhunin ja kumppaneiden suunnitelma on heikkotasoisen ja vuosikausia kestäneen NCAA-uran jälkeen.
 
#45
Jos tuon ajan jenkkikoulussa viettää, pitää saada peliaikaa ja olla tarpeeksi kovassa jengissä. Sitten voi Eurooppaan palatessaan ollakin jotain saumoja päästä kunnon palkoille nopeasti. En kyllä voi edes kuvitella, mikä Maxhunin ja kumppaneiden suunnitelma on heikkotasoisen ja vuosikausia kestäneen NCAA-uran jälkeen.
Missä Korisliiga-joukkueessa Maxhuni olisi viime kaudella pelannut yli 17 minuuttia per ottelu ja ollut puolet peleistä avauksessa?
 
#46
Mistä "menestymisestä" tässä nyt puhutaan? Itselleni riittäisi se, että pelaaja pääsisi alusta lähtien pelaamaan oikeita minuutteja ja ottamaan vastuuta. Se nyt tuskin on liikaa vaadittu, jos Amerikkaan asti lähdetään. Ja kuten aiemmin totesin, juuri tuohon saavutukseen ovat yltäneet mm. Kotti ja Huff. Muitakin toki löytyy, mutta pienemmissä kouluissa.

Viime aikoina suomalaiset ovat tähdänneet näihin Shit Creek College -tasoisiin opinahjoihin, ilmeisesti tarkoituksena varmistaa riittävä peliaika. Mutta eipä ole mennyt kuin Strömsössä - penkki on silti tullut tutuksi, vaikka silmien edessä pelataan jotain Suomen divarin tasoista höntsyä. (Taas alkoi itkettää.)



Anteeksi nyt vaan, mutta mitähän järkeä tällaisessa skenaariossa olisi?? Kyllä aika suurella osalla näistä junnumaajoukkueiden parhaista pelaajista on yksiselitteisenä tavoitteena koripalloammattilaisuus. Ei välttämättä NBA:ssa tai Euroliigassa, mutta ammattilaisuus kuitenkin.

Koripalloilijan ura on ajallisesti rajallinen. Mitä ihmeen järkeä suomalaisten olisi siirtyä joskus 21-vuotiaana Amerikkaan, pelata/istua penkillä seuraavat neljä vuotta ja sitten ALOITTAA ammattilaisuransa 25-vuotiaana? Siinä vaiheessa kilpakumppanit ovat pelanneet rahakentillä jo vuosikausia.

Suomessa ajatellaan NCAA-kausista edelleen niin, että ne ovat jotain ilmaisia lounaita. Saa "opiskella" jonkun muun kustannuksella ja saada sitä elämänkokemusta. Mutta jos tähtää koripalloammattilaisuuteen, siinä menee 3-4 vuotta hukkaan jos ei pääse pelaamaan. Ihan oikeasti. Tuolla ajalla on myös rahallinen arvo.

Jos tuon ajan jenkkikoulussa viettää, pitää saada peliaikaa ja olla tarpeeksi kovassa jengissä. Sitten voi Eurooppaan palatessaan ollakin jotain saumoja päästä kunnon palkoille nopeasti. En kyllä voi edes kuvitella, mikä Maxhunin ja kumppaneiden suunnitelma on heikkotasoisen ja vuosikausia kestäneen NCAA-uran jälkeen.
Täyttä asiaa- Katsoin viime vuonna kahden "huippuyliopiston" Indiana ja Marquetten matsin ja vaikka viime mainittu pelasi mies-puolustusta Indiana ei tehnyt yhtään skreeniä ja jokainen Indianan pelaaja yritti vuorotellen hyökätä yksi yhtä vastaan.!!Ei ihme , että Suomeenkin tulevilla rookie-jenkeillä on ongelmia ihan taktisesti peruspelaamisessa sekä hyökkäys- että puolustuspäässaä-
 
Viestejä
779
#47
Vaikka onkin selvää, ettei NCAA ole mikään oikotie onneen, niin kyllä siinä nyt vähän pistetään mutkia suoriksi, jos Valtosen valinta lähteä ihan vakavasti otettavaan kouluun dumataan huonoksi, kun hänen uransa siellä on 1 matsin pituinen. Ja toisaalta, kerrotaan, että NCAA:n taso on ihan paskaa, koska on viime vuonna katsottu yksi peli. Miten sieltä kuitenkin löytyy Korisliigaan ihan hyviä vahvistuksia. Kaveri, joka pelasi ensimmäisenä vuotenaan 19 minuuttia per peli keskiarvoilla 6,4/2,3 koulussa, jonka RPI oli kauden lopussa 280 painaa kuitenkin Korisliigassa rookievuotenaan keskiarvoilla 16,4/5,0. Ihan vaan yhtenä esimerkkinä. Suomalaisten pitäisi olla freshman vuotena isoissa kouluissa isossa roolissa, mutta silti Korisliigaan tulee vahvistuksiksi ihan toisenlaisia pelaajia.

Enkä siis väitä, etteikö kritiikissä olisi pointtia, ajoittain. Mutta ei se nyt niin selvää ole, että NCAA on huono reitti. Aidoolle se ei toiminut. Valtosesta ei todellakaan vielä tiedä.

Sellainen tässä tuli mieleen, että onko NCAA tytöille parempi reitti kuin pojille? Suomalaisia naisia kun yliopistojen kautta pääsee, jos ei nyt Euroliigajoukkueisiin, niin ihan hyviin eurooppalaisiin jengeihin kuitenkin jonkun verran. Ovatko NCAA-kriitikot sitä mieltä, että Lotta-Maj Lahtisen olisi kannattanut Georgia Techin sijaan palata lukion jälkeen Catziin? Tai olisiko Sara Rokkanen jo Dynamo Kurskissa, jos ei olisi tehnyt kohtalokasta erhettä ja lähtenyt Toledoon pelaamaan 8 minuuttia per peli? Vai voiko Sini Mäkelä päästä Manhattanin kautta yhtä hyviin eurojoukkueisiin kuin kotimaisen polun valinnut Roosa Lehtoranta?
 
Viestejä
1 128
#48
Pelkäsin, että Tulsa-ottelu olisi ollut AU:lle vaikea ottelu. AU aloitti vahvasti ja voitti ensimmäisen erän 15 pisteellä. Lewisin pelaaminen oli todella kaunista. Hänellä on hyvä pomppu ja hän pystyy "roikkumaan" ilmassa pitkiä aikoja (tiedän ei saa verrata ketään Michael Jordaniin). Tällä kertaa myös viimeistelyt onnistuivat vaivatta.

Tokassa erässä AU:n valmentaja penkitti 3kpl aloitusviisikon pelaajia, koska niillä oli jokaisella pari virhettä. Tänään nähtiin kentällä myös paljon tulokaspelaajia (niitä on 5kpl yhteensä). Australialainen Fisher onnistui etenkin puolustuksessa ja sukelluksissa pallon perään. Ymmärtääkseni AU treenaa aloitusviisikko vastaan kakkosviisikko. Tästä syystä hyökkäyspeli hyytyi ja ero kaventui lopulta 13 pisteeseen.

Kolmannessa erässä Tulsan hyökkäyspeli alkoi toimimaan kivasti ja palloa pelattiin sisään, jolloin Tulsa pääsi paljon vapaaheittoviivalle, mutta ne vapaaheitot menivät huonolla tarkkuudella sisään. Ero säilyi 13 pisteessä.

AU tappoi ottelun neljännen erän alussa aloitusviisikon avulla ja kasvatti eron yli 20 pisteeseen. AU pelkäsi joutuvansa virhevaikeuksiin ja käytti tärkeimpiä pelaajiaan säästeliäästi muissa erissä. Ottelun loppu olikin sitten pelailua.

Koskimies 30min, 13p ja 7 levypalloa. Hänelle tuli 4 menetystä, joista pari oli pahoja. TV-kommentaattorit kritisoivat pari kertaa Koskimiehen puolustavan liian varovasti (hänellä oli pari virhettä alla). Toisaalta on aina hienoa, kun suomalainen NCAA-peluri saa 30min peliaikaa...

Valmentaja Megan Gebbia kertoi olleensa ennen ottelua todella huolissaan, koska harjoitusotteluissa AU:lla on ollut vaikeuksia ottelun aluissa ja lopuissa. Hän haluaa kovasti tehdä muutoksia avausviisikkoon. Koskimiestä ei kuulemma haluta peluuttaa nelospaikalla isokokoisia vastustajia vastaan. Tulokkaat pelasivat valmentajan mukaan rohkeasti, mutta pakottivat heittojaan liikaa...

Toivotaan, että Koskimiehelle löytyy jatkossakin paikka aloituksessa vaikka kolmospaikalla...Isoja pelaajia AU:lta löytyy penkiltä. Todennäköisesti nelospaikan ottaa Cleveland ja muita vaihtoehtoja ovat Marist-yliopistosta siirtynyt Morgan Bartner tai sitten joku tulokas.
 
Viimeksi muokattu:
#49
Arizona Statella oli vastassa umpisurkea McNeese State, joka ei pärjäisi edes monelle suomalaiselle divarijengille. Varma voitto, joten hyvä mahdollisuus peluuttaa myös penkkiä, eikö vaan?

Tuloksena 30 pinnan löylytys. Elias Valtonen 2min, ei tilastomerkintöjä.

Tästähän tuleekin hauska kausi.
 
#51
Arizona Statella oli vastassa umpisurkea McNeese State, joka ei pärjäisi edes monelle suomalaiselle divarijengille. Varma voitto, joten hyvä mahdollisuus peluuttaa myös penkkiä, eikö vaan?

Tuloksena 30 pinnan löylytys. Elias Valtonen 2min, ei tilastomerkintöjä.

Tästähän tuleekin hauska kausi.
Tyypillistä NCAA -politiikkaa: kaikkialla muualla maailmassa pelin ollessa selvää, vaihtopenkki tyhjäksi
 
#52
Vaikka onkin selvää, ettei NCAA ole mikään oikotie onneen, niin kyllä siinä nyt vähän pistetään mutkia suoriksi, jos Valtosen valinta lähteä ihan vakavasti otettavaan kouluun dumataan huonoksi, kun hänen uransa siellä on 1 matsin pituinen. Ja toisaalta, kerrotaan, että NCAA:n taso on ihan paskaa, koska on viime vuonna katsottu yksi peli. Miten sieltä kuitenkin löytyy Korisliigaan ihan hyviä vahvistuksia. Kaveri, joka pelasi ensimmäisenä vuotenaan 19 minuuttia per peli keskiarvoilla 6,4/2,3 koulussa, jonka RPI oli kauden lopussa 280 painaa kuitenkin Korisliigassa rookievuotenaan keskiarvoilla 16,4/5,0. Ihan vaan yhtenä esimerkkinä. Suomalaisten pitäisi olla freshman vuotena isoissa kouluissa isossa roolissa, mutta silti Korisliigaan tulee vahvistuksiksi ihan toisenlaisia pelaajia.

Enkä siis väitä, etteikö kritiikissä olisi pointtia, ajoittain. Mutta ei se nyt niin selvää ole, että NCAA on huono reitti. Aidoolle se ei toiminut. Valtosesta ei todellakaan vielä tiedä.

Sellainen tässä tuli mieleen, että onko NCAA tytöille parempi reitti kuin pojille? Suomalaisia naisia kun yliopistojen kautta pääsee, jos ei nyt Euroliigajoukkueisiin, niin ihan hyviin eurooppalaisiin jengeihin kuitenkin jonkun verran. Ovatko NCAA-kriitikot sitä mieltä, että Lotta-Maj Lahtisen olisi kannattanut Georgia Techin sijaan palata lukion jälkeen Catziin? Tai olisiko Sara Rokkanen jo Dynamo Kurskissa, jos ei olisi tehnyt kohtalokasta erhettä ja lähtenyt Toledoon pelaamaan 8 minuuttia per peli? Vai voiko Sini Mäkelä päästä Manhattanin kautta yhtä hyviin eurojoukkueisiin kuin kotimaisen polun valinnut Roosa Lehtoranta?
Vaihtoehtona NCAA:lle on keskieurooppalaiset sarjat , joissa voi päästä pelamaan enemmän kokoneita ammattilaisia vastaan , joita vastaan kumminkin college uran jälkeen tultaisiin pelamaan , mutta vasta 23-24 -vuotiaina ehkä vuosia pelanneena vain jämäminuutteja
 
Viestejä
779
#53
Samuli Nieminen pelasi toissayönä Southwestern Assemblies of Godia (ehkä hienoin koulun nimi ikinä) vastaan avauksessa. Minuutteja kertyi 22 pisteitä 3, samoin levypalloja. SFA toki voitti tiukan matsin lukemin 68-67.

Tuukka Jaakkola sai myös ihan mukavasti luottoa, kun Cal Poly voitti Menlon 82-75. Jaakkolalle merkittiin 19 minuuttia, 7 pistettä ja 9 levypalloa.

Tomas Murphyn Northeastern kaatoi Harvardin 81-71. Murphylle 17 minuuttia 6 pinnaa ja 1 levypallo.

Robert Bärlund pelasi 7 minuuttia ja pussitti 2 pistettä kun Augusta kaatoi Mount Oliven 77-73.

Edon Maxhunin kausi lähti nihkeästi käyntiin. 10 min, pari levypalloa ja 1 syöttö, kun Long Beach hävisi UCLA:lle 80-91.

Lassi Nikkariselle täsmälleen samanlainen tilastorivi kuin Maxhunille. Nikkarisen Montana State hävisi Indianalle 35(!)-80.

Ja kovin vähiin jäi Andre Gustavsoninkin panos Richmondin hävitessä Longwoodille 63-58. Gustavson pelasi 3 minuuttia. Ainoa tilastomerkintä on 1 menetys.

Naisten puolelta kuuluu onneksi parempia uutisia. Koskimiehen ja AU:n hyvä avaus onkin jo raportoitu. Marianne Kalinin ja Sandra Karstenin Hofstra hävisi Columbialle. Kalin oli avauksessa ja pelasi 29 minuuttia saldolla 7/8. Karsten sai peliaikaa 14 minuuttia ja heitti kaksi pistettä vapariviivalta, haki kaksi levypalloa ja antoi yhden koriin johtaneen syötön. Karsten sai aluksi ihan mukavasti luottoa, mutta joutui katselemaan lopussa penkiltä, kun tiukkaa ottelua ratkottiin.

Ella Väätäsen kausi LIU Brooklynissa on alkanut vahvasti. Eilen hän oli avauksessa ja pelasi 32 minuuttia tilastoiden 8 pistettä ja 2 levaria. Army oli kuitenkin vahvempi ja vei sarjapisteet mukanaan lukemin 57-42.

Myös Marika Korpisen kausi on saanut hyvän lähdön. George Mason kaatoi Air Forcen 78-71 ja Korpinen teki 29 minuutissa tilastot 8/2.

Venla Variksen Grand Canyon kaatoi Incarnate Wordin 74-63. Varis sai debyytissään 15 minuuttia peliaikaa ja kiitti luottamuksesta upottamalla 6 pistettä.

Lotta-Maj Lahtinen pelasi 19 minuuttia, teki 3 pistettä ja antoi 2 koriin johtanutta syöttöä, kun Georgia Tech hävisi kahden jatkoajan jälkeen Houstonille 89-95.

Kia Vaalavirta jäi 4 minuuttiin, kun San Francisco kaatoi San Jose Staten 108-67. Minuutteihinsa nähden Vaalavirta sai paljon tilastomerkintöjä (2/1/2 syöttöä/2 riistoa).

Kakkosdivarissa Fanny Hulmi on aloittanut tupla-tuplalla, kun hän tilastoi 30 minuutissa 12 pinnaa ja 10 levaria. Reetta Sääski puolestaan heitti ottelun voittoheiton vapariviivalta, kun Goldey-Beacon kaatoi Franklin Piercen. Sääski teki yhteensä 16 pistettä ja otti 7 levypalloa.
 
Viestejä
1 128
#55
Suomalaiset naiset ovat saaneet enemmän peliaikaa NCAA:ssa kuin miehet. Myös aikuisten maajoukkueen ulkopuolella olevat naiset pelaavat parhaimmillaan jotain 30min/ottelu. Ovatko suomalaiset naiset jotenkin miehiä valmiimpia NCAA:han? Onko se divari sittenkin väärä paikka HBA-miehille?

EDIT;
Tiedämme, että suomalaiset nuoret miehet ovat hyviä. Siitä todisteena on menestys mm. junnujen MM-kisoissa. Nuorilla suomalaisilla naisilla ei ole samanlaisia saavutuksia...Vika ja perimmäinen syy on jossain muualla kuin miespelaajien potentiaalissa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 128
#56
Olipa mukava katsoa Lahtisen ottelu aamiaisen lomassa. TV-selostajat kertoivat Lahtisen jääkiekkourasta mikä oli minulle uutinen. Sain sellaisen kuvan, että Lahtinen olisi hypännyt suoraan kaukalosta NCAA-parketille...Ymmärtääkseni 177cm pitkä pelaajan pituudeksi tavallisesti merkitään 5 jalkaa ja 10 tuumaa. Seuraavalla mittauskerralla Lahtinen voisi käyttää niitä paksuja pohjallisia, koska Lahtisen merkitty pituus on nyt ainoastaan 5 jalkaa ja 7 tuumaa.

Lahtinen on hävinnyt aloitusviisikon paikan toiselle tulokkaalle eli siinä mielessä Lahtisen tilanne on samanlainen kuin mikä Augustinilla oli viime kaudella. Lahtinen pelaa luotettavasti ja tekee hyvää työtä. Peliaikaa hän on saanut 19min/ottelu. Tänään hän teki 5p ja pari kertaa Georgia Tech menetti pallon heittokellon umpeutuessa sen ollessa vielä Lahtisen käsissä. Tilastoihin ei merkitty Lahtiselle yhtään menetystä.

Olen aiemmin sanonut, että Lahtinen näyttää hitaalta pelaajalta ja nyt tiedän miksi minulla on tällainen olettama. Lahtinen pelaa kantapäät lattiassa (paha paha asia)....Paino kuuluu olla päkiällä ja kantapää ilmassa koko ajan. Jostain syystä muutkin pelaajat tuossa ottelussa olivat kantapäät lattiassa kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
779
#57
pari kertaa Georgia Tech menetti pallon heittokellon umpeutuessa sen ollessa vielä Lahtisen käsissä. Tilastoihin ei merkitty Lahtiselle yhtään menetystä.
Mikä olikin ihan oikein, sillä 24 sekunnin rikkomukset merkitään joukkueen menetyksiksi. Samoin 8 sekunnin rikkomukset. 3 ja 5 sekunnin rikkomukset puolestaan kirjataan pelaajille.
 
#58
Olipa mukava katsoa Lahtisen ottelu aamiaisen lomassa. TV-selostajat kertoivat Lahtisen jääkiekkourasta mikä oli minulle uutinen. Sain sellaisen kuvan, että Lahtinen olisi hypännyt suoraan kaukalosta NCAA-parketille...Ymmärtääkseni 177cm pitkä pelaajan pituudeksi tavallisesti merkitään 5 jalkaa ja 10 tuumaa. Seuraavalla mittauskerralla Lahtinen voisi käyttää niitä paksuja pohjallisia, koska Lahtisen merkitty pituus on nyt ainoastaan 5 jalkaa ja 7 tuumaa.

Lahtinen on hävinnyt aloitusviisikon paikan toiselle tulokkaalle eli siinä mielessä Lahtisen tilanne on samanlainen kuin mikä Augustinilla oli viime kaudella. Lahtinen pelaa luotettavasti ja tekee hyvää työtä. Peliaikaa hän on saanut 19min/ottelu. Tänään hän teki 5p ja pari kertaa Georgia Tech menetti pallon heittokellon umpeutuessa sen ollessa vielä Lahtisen käsissä. Tilastoihin ei merkitty Lahtiselle yhtään menetystä.

Olen aiemmin sanonut, että Lahtinen näyttää hitaalta pelaajalta ja nyt tiedän miksi minulla on tällainen olettama. Lahtinen pelaa kantapäät lattiassa (paha paha asia)....Paino kuuluu olla päkiällä ja kantapää ilmassa koko ajan. Jostain syystä muutkin pelaajat tuossa ottelussa olivat kantapäät lattiassa kiinni.
Lahtisen oikea pittuus on paljon lähempänä 170 kuin 177 cm:ä
 
#60
Valtosen ASU tumppasi Maxhunin Long Beach Staten yli 30 pinnalla. Valtonen 3 minuuttia, 1 levari ja 1 blokki. Kovaa kamaa.

ASU:lla oli pelissä 14 (!!) jannun rosteri, ja Elias näyttää olevan tänä vuonna joko 13. tai 14. pelaaja. Sieltä on kiva kiivetä pelaamaan oikeita minuutteja. Saikohan Valtonen ihan oikean kuvan pelimahdollisuuksistaan siinä vaiheessa, kun Arizona Stateen sitoutui?

No, jos tätä tahtia jatketaan, paluu Suomeen tai koulun vaihto lienee itsestäänselvyys. Jälkimmäinen vaihtoehto tietysti kammottava, kun vaihtoehtoina on joku kakkosdivarin rupukoulu tai redshirt-vuosi.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös