NCAA 2021-2022

[jaakko1]

Oletko koskaan kuullut Tenneseen yliopistojoukkueesta? Siellä pelaa eräs Olivier Nkamhoua....

Poikkeus vahvistaa säännön. Oletko kuullut kaikista märskyläisistä, jotka ovat jenkeissä käyneet kartuttamassa elämänkokemusta tässä viime vuosien aikana? Sama kaava.

 

[KeegoMesh]

Poikkeus vahvistaa säännön. Oletko kuullut kaikista märskyläisistä, jotka ovat jenkeissä käyneet kartuttamassa elämänkokemusta tässä viime vuosien aikana? Sama kaava.

Olen jopa tavannut osan heistä....

 

[jaakko1]

Sitten varmaan tiedätkin, että melkein jokaisen kehitys on pysähtynyt jenkeissä. Osalle reissu on ollut jopa matkan päätepiste tai lopun alkua. Nyt kun katselee jaakkoloiden, gustavsonien ja kumppaneiden edesottamuksia, niin kovin paljon parempaa ei ole luvassa jatkossakaan.

 

[KeegoMesh]

Sitten varmaan tiedätkin, että melkein jokaisen kehitys on pysähtynyt jenkeissä. Osalle reissu on ollut jopa matkan päätepiste tai lopun alkua. Nyt kun katselee jaakkoloiden, gustavsonien ja kumppaneiden edesottamuksia, niin kovin paljon parempaa ei ole luvassa jatkossakaan.

3 NBA-pelaajaa ja sitten aika monta hyvän uran tehnyttä pelaajaa. Kuier, Koponen ja Salin pystyivät hyppäämään pakollisen työharjoittelun yli. Muut joutuvat rakentamaan oman ansioluettelon pala palalta.

Yrität väittää, että olisi olemassa joku oikotie onneen, mutta sellaista ei ole olemassa. Ei kannata myydä nuorille sitä käärmeöljyä. Bedetrin oli loistava esimerkki pelaajasta, joka pääsi pelaamaan euroliigaan, mutta ei suomalaisilla ole sellaisia kontakteja, että sama temppu voitaisiin toistaa toistamiseen.

Koripallouralla voi edetä askel kerrallaan. Järkevin askel on antaa näyttöjä siellä missä voi kilpailla oman ikäisiä vastaan. NCAA on se paikka mitä pelaajatarkkailijat seuraa. Sen NCAA-paikan tarjoaminen nuorelle tavoitteeksi on realismia ja kaikki muu on pelkkää haaveilua. Tämä sen takia, että NCAA:ssa on niin paljon joukkueita.

 

[Ohiheitto]

Poikkeus vahvistaa säännön. Oletko kuullut kaikista märskyläisistä, jotka ovat jenkeissä käyneet kartuttamassa elämänkokemusta tässä viime vuosien aikana? Sama kaava.

Mitä muuta vaihtoehtoa tarjoaisit näille elämänkokemuskartoittajille, mikä se olisi?

 

[jaakko1]

Mitä muuta vaihtoehtoa tarjoaisit näille elämänkokemuskartoittajille, mikä se olisi?

Riippuu pelaajasta. Viimeistään 17-vuotiaana ainakin pois divarihöntsyistä.

Yksi vaihtoehto on mennä sellaiseen liigajoukkueeseen, jossa on tarjolla peliaikaa. Esimerkiksi Sajantilalle LaBa on ollut erinomainen vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto on lähteä jenkkeihin ja pelata siellä yksi vuosi kerrallaan. Jos rooli ei meinaa kasvaa tai jopa pienenee, niin takaisin Suomeen tai Eurooppaan. Esimerkkinä vaikka Valtonen.

Kolmas vaihtoehto on katsoa, josko Euroopasta löytyisi kiinnostusta. Sitä voi aloittaa vaikkapa jonkin kovan seuran akatemiasta. Näin ruotsalaiset ymmärtääkseni ovat tehneet. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Lisäksi yksi vaihtoehto on lähteä jenkkeihin jo lukiossa, jolloin scoutit osaavat paremmin arvioida pelaajan tasoa jo etukäteen. Silloin todennäköisesti aloittaa yliopistouransa niin, että uudella valmentajalla on jo kohtuullisen hyvä ja realistinen käsitys pelaajan potentiaalista ja soveltuvuudesta omaan pelisysteemiin. Esimerkkeinä Nkamhoua ja Amzil.

Kyllähän näitä vaihtoehtoja on.

 

[KeegoMesh]

Riippuu pelaajasta. Viimeistään 17-vuotiaana ainakin pois divarihöntsyistä.

Yksi vaihtoehto on mennä sellaiseen liigajoukkueeseen, jossa on tarjolla peliaikaa. Esimerkiksi Sajantilalle LaBa on ollut erinomainen vaihtoehto.

Toinen vaihtoehto on lähteä jenkkeihin ja pelata siellä yksi vuosi kerrallaan. Jos rooli ei meinaa kasvaa tai jopa pienenee, niin takaisin Suomeen tai Eurooppaan. Esimerkkinä vaikka Valtonen.

Kolmas vaihtoehto on katsoa, josko Euroopasta löytyisi kiinnostusta. Sitä voi aloittaa vaikkapa jonkin kovan seuran akatemiasta. Näin ruotsalaiset ymmärtääkseni ovat tehneet. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Lisäksi yksi vaihtoehto on lähteä jenkkeihin jo lukiossa, jolloin scoutit osaavat paremmin arvioida pelaajan tasoa jo etukäteen. Silloin todennäköisesti aloittaa yliopistouransa niin, että uudella valmentajalla on jo kohtuullisen hyvä ja realistinen käsitys pelaajan potentiaalista ja soveltuvuudesta omaan pelisysteemiin. Esimerkkeinä Nkamhoua ja Amzil.

Kyllähän näitä vaihtoehtoja on.

Jenkkilukioon mennään, jotta päästään pelaamaan D1-yliopistoon. Lukioscoutit etsii pelaajia sinne D1-sarjaan.

Se mitä ruotsalaiset tekevät on täysin samantekevää, koska suomalaisilla ei ole ruotsalaisten kontakteja. Suomalaiset ponnistaa eteenpäin suomalaisista lähtökohdista. Ehdottamasi toimintatapa ei ole realistinen.

Euroopasta tuskin on kiinnostusta suomalaisille D1-pelaajille. En usko, että ne tilailee Ruudun kanavapaketteja tai lentelee Suomeen etsimään pelaajia alemmista sarjoista.

17-vuotias voi nykyäänkin pelata korisliigassa isoilla minuuteilla, jos kyvyt siihen riittävät. Tavallisesti ne ei vielä riitä.

Valtonen on huono esimerkki. Valtonen ei pärjännyt NCAA:ssa, koska hän oli huono. Valtonen pelastettiin suomalaisvalmentajan tarjoamaan turvaverkkoon. Samanalainen palvelus tuskin onnistuu toista kertaa. Valtosella kävi armo ja tuuri.

One and done tarkoittaa, että pelaaja pelaa NCAA:ssa yhden vuoden hyvin ja siirtyy sarjatasoa ylemmäksi. Sitä termiä ei pitäisi sekoittaa vuoden tai parin penkillä istumiseen ja sitten maitojunalla Eurooppaan palaamiseen.

Jotain vikaa siinä Arizona Staten koulussa on pakko olla, koska sieltä lähti kesken kaiken pois kaksi suomalaista pelaajaa. Se on paremmin ymmärrettävissä, jos ei viihdy siinä yliopistomaailmassa. Se NCAA-ympäristö ei varmaankaan sovi kaikille.

Yleensä NCAA-valmentajat selittävät asian, että pelaaja ei sopeudu joukkueeseen esimerkiksi oman käyttäytymisensä takia. Sitten pelaaja vaihtaa toiseen paikkaan, jossa asiat sujuu paremmin. NCAA-valmentajat selittävät tämän pelaajan käytöksen muuttumisella. Pelaaja ennemmin ja myöhemmin tajuaa, että ei ne asiat vaihtamalla parane vaan on pakko alkaa tekemään lujasti töitä.

Mitä sitten tulee siihen pelaajan samaan rooliin eli vastuuseen ja peliaikaan. Tässä asiassa on ensisijaisen tärkeätä valmentajan luottamus siihen, että pelaaja hoitaa hommansa. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja voittaa oman miehensä siellä kentällä siis harjoituksissa ja peleissä.

Miten itse arvioisit pelaajan, joka pelaa ykkösdivaria Suomessa, kun ei muualle pääse pelaamaan. Sitten sama pelaaja istuu kaksi vuotta penkillä NCAA:ssa. Ei se hirveän hyvältä ansioluettelossa näytä.

 

[kokokenttä]

Niin, Valtonen oli huono siellä NCAAssa. Paitsi ne minuutit jotka oli kentällä, ne ilmeisesti meni mukiinmenevästi. Muutenhan se onkin tosiaan ollut aika hyvä.

 

[KeegoMesh]

Niin, Valtonen oli huono siellä NCAAssa. Paitsi ne minuutit jotka oli kentällä, ne ilmeisesti meni mukiinmenevästi. Muutenhan se onkin tosiaan ollut aika hyvä.

Mikäli valmentaja saa esimerkiksi miljoonan palkkaa korvaukseksi valmennustyöstään pyrkii hän tekemään parhaan mahdollisen tuloksen. Muuten voi työpesti jäädä lyhyeksi. Se on täysin varmaa, että kentälle pääsee parhaat pelaajat.

 

[Jorkku]

Se on täysin varmaa, että kentälle pääsee parhaat pelaajat.

Mitä näitä juttuja täältä olen lukenut ja peilaten myös osin NBA-kuvioihin, niin ei se ihan aina näinkään ole. Valmentajilla ja seurajohtajilla on erilaisia agendoja ja aina niihin ei kuulu parhaan tuloksen ulosmittaaminen juuri sen hetken miehistöstä.

 

[KeegoMesh]

Mitä näitä juttuja täältä olen lukenut ja peilaten myös osin NBA-kuvioihin, niin ei se ihan aina näinkään ole. Valmentajilla ja seurajohtajilla on erilaisia agendoja ja aina niihin ei kuulu parhaan tuloksen ulosmittaaminen juuri sen hetken miehistöstä.

NCAA ei ole sama asia kuin NBA. Yliopistojoukkueen menestyminen tuo koululle rahaa ja myös hyviä uusia pelaajia.

 

[kokokenttä]

Mikäli valmentaja saa esimerkiksi miljoonan palkkaa korvaukseksi valmennustyöstään pyrkii hän tekemään parhaan mahdollisen tuloksen. Muuten voi työpesti jäädä lyhyeksi. Se on täysin varmaa, että kentälle pääsee parhaat pelaajat.

Juu, tartuin sanaasi ”huono”. Sen analysoiminen millaista Valtosella todella oli noiden kahden vuoden aikana menee yli minun tietojeni ja ymmärrykseni, mutta vaikuttaisi siltä että yliopisto kehitti Valtosta ja hän sai sen myötä kiritettyä itseään lähemmäs potentiaaliaan. Ja ainakin tuli nälkäisenä siitä putkesta ulos. Potentiaaliahan selvästi on, saa nähdä kuinka paljon Euran poika vielä tuosta petraa.

Toinen kysymys sitten on, miksi niin monet Suomesta ponnistavat nuoret eivät pääse käyttämään oppimiaan taitoja NCAAssa täysimääräisesti vaan jäävät jämäminuuteille - tai että kehitys näyttää ainakin peliminuuttien valossa menevän väärään suuntaan. Mitkä seikat tekevät heistä valmentajien silmissä ”huonoja”? Olemmeko vielä eurooppalaisen pehmeitä? Puuttuuko fyysistä terää? Röyhkeyttä? Periksiantamattomuutta? Tim Sparv juttelee tän päivän Hesarissa omasta polustaan:

—Sparv totesi, ettei hän ollut koskaan lahjakkain pelaaja, mutta pystyi kehittymään kovalla harjoittelulla.
”Halusin kehittää parhaan version itsestäni olemalla omistautunut ja ammattimainen. Henkilökohtainen eetokseni oli yrittää yhä lujempaa jopa vastoinkäymisten hetkillä. Helppoa se ei aina ollut. Mutta olin ylpeä, että pystyin nousemaan erilaisten takaiskujen jälkeen. Toteuttamaan itseäni ja kutsumustani. Olemalla ammattijalkapalloilija se paras versio itsestäni.” —

Jalkapallo | Tim Sparv jätti jäähyväiset pelikentille perheensä kanssa – ”Toivon, että minut muistetaan lojaalina, kannustavana, epäitsekkäänä pelaajana ja ihmisenä”

Pelaajauransa lopettamisestaan kertonut Sparv sanoi seuraavaksi keskittyvänsä perheeseen ja suunnittelevansa valmennukseen siirtymistä.

www.hs.fi

Joutuuko meidän lahjakkaimmat koripalloilijan alut samalla tavalla taistelemaan siitä että pääsevät tekemään uraa rakastamansa lajin parissa? Nimittäin heidän tasoisensa amerikkalaisnuoret varmasti joutuvat - ja heihin näitä meidän valtosia ja bejedejä siellä verrataan…

 

[RBP(ex)]

Se mitä ruotsalaiset tekevät on täysin samantekevää, koska suomalaisilla ei ole ruotsalaisten kontakteja. Suomalaiset ponnistaa eteenpäin suomalaisista lähtökohdista. Ehdottamasi toimintatapa ei ole realistinen.


Euroopasta tuskin on kiinnostusta suomalaisille D1-pelaajille. En usko, että ne tilailee Ruudun kanavapaketteja tai lentelee Suomeen etsimään pelaajia alemmista sarjoista.



Valtonen on huono esimerkki. Valtonen ei pärjännyt NCAA:ssa, koska hän oli huono. Valtonen pelastettiin suomalaisvalmentajan tarjoamaan turvaverkkoon. Samanalainen palvelus tuskin onnistuu toista kertaa. Valtosella kävi armo ja tuuri.



Jotain vikaa siinä Arizona Staten koulussa on pakko olla, koska sieltä lähti kesken kaiken pois kaksi suomalaista pelaajaa. Se on paremmin ymmärrettävissä, jos ei viihdy siinä yliopistomaailmassa. Se NCAA-ympäristö ei varmaankaan sovi kaikille.


Miten itse arvioisit pelaajan, joka pelaa ykkösdivaria Suomessa, kun ei muualle pääse pelaamaan. Sitten sama pelaaja istuu kaksi vuotta penkillä NCAA:ssa. Ei se hirveän hyvältä ansioluettelossa näytä.

Ruotsalaisista: Tämän päivän maailmassa ei ole mistään kontakteista kiinni, löytyykö hyvät pelaajat vai ei. Ne löytyvät varmasti.

Euroopan kiinnostus Suomen D1 -pelaajiin. Varmasti on näin, että tuo divari ei ole paras mahdollinen paikka ponnistaa suoraan Eurooppaan. Tuo taas ei pidä paikkaansa, etteikö pelaajia seurattaisi. Hyvät pelaajat löytyvät varmasti.

Valtonen ja huono eivät oikein sovi samaan lauseeseen. Valtonen ja kaavoihinsa kangistunut NCAA -ympäristö sovivat samaan lauseeseen.

Yliopistossa viihtymiseen vaikuttaa myös se, että pitää pärjätä opinnoissa. Olen antanut itselleni kertoa, että opinnoissa on joillakin ollut vaikeaa.

Viimeisessä kappaleessa tosiaan tuodaan esiin se, että Suomen ykkösdivari ei välttämättä ole paras paikka huipuille kehittyä, mutta näin on nyt meidän systeemissämme päätetty, joten sillä mennään siihen saakka, kunnes näkemykset mahdollisesti muuttuvat, mutta tähän mennee vielä vuosia.

 

[Ohiheitto]

Juu, tartuin sanaasi ”huono”. Sen analysoiminen millaista Valtosella todella oli noiden kahden vuoden aikana menee yli minun tietojeni ja ymmärrykseni, mutta vaikuttaisi siltä että yliopisto kehitti Valtosta ja hän sai sen myötä kiritettyä itseään lähemmäs potentiaaliaan. Ja ainakin tuli nälkäisenä siitä putkesta ulos. Potentiaaliahan selvästi on, saa nähdä kuinka paljon Euran poika vielä tuosta petraa.

Toinen kysymys sitten on, miksi niin monet Suomesta ponnistavat nuoret eivät pääse käyttämään oppimiaan taitoja NCAAssa täysimääräisesti vaan jäävät jämäminuuteille - tai että kehitys näyttää ainakin peliminuuttien valossa menevän väärään suuntaan. Mitkä seikat tekevät heistä valmentajien silmissä ”huonoja”? Olemmeko vielä eurooppalaisen pehmeitä? Puuttuuko fyysistä terää? Röyhkeyttä? Periksiantamattomuutta? Tim Sparv juttelee tän päivän Hesarissa omasta polustaan:

—Sparv totesi, ettei hän ollut koskaan lahjakkain pelaaja, mutta pystyi kehittymään kovalla harjoittelulla.
”Halusin kehittää parhaan version itsestäni olemalla omistautunut ja ammattimainen. Henkilökohtainen eetokseni oli yrittää yhä lujempaa jopa vastoinkäymisten hetkillä. Helppoa se ei aina ollut. Mutta olin ylpeä, että pystyin nousemaan erilaisten takaiskujen jälkeen. Toteuttamaan itseäni ja kutsumustani. Olemalla ammattijalkapalloilija se paras versio itsestäni.” —

Jalkapallo | Tim Sparv jätti jäähyväiset pelikentille perheensä kanssa – ”Toivon, että minut muistetaan lojaalina, kannustavana, epäitsekkäänä pelaajana ja ihmisenä”

Pelaajauransa lopettamisestaan kertonut Sparv sanoi seuraavaksi keskittyvänsä perheeseen ja suunnittelevansa valmennukseen siirtymistä.

www.hs.fi

Joutuuko meidän lahjakkaimmat koripalloilijan alut samalla tavalla taistelemaan siitä että pääsevät tekemään uraa rakastamansa lajin parissa? Nimittäin heidän tasoisensa amerikkalaisnuoret varmasti joutuvat - ja heihin näitä meidän valtosia ja bejedejä siellä verrataan…

Kilpailu NCAA:ssa on rankkaa.

Jos NCAA naisissa on 356 joukkuetta ja jokainen joukkue ottaisi kolme uutta pelaajaa vuodessa - ihan hattuoletuksella tämä kaikki - niin se tekee noin tuhat uutta pelaajaa joka vuosi. Näiden tuhannen uuden palaajan paikasta kilvoittelee myös, sanotaan kymmenen suomalaista. Mikä on todennäköisyys, että meidän kymmenestä menijästä löytyy huippuja ajoitusviisikkoon tai edes ylipäätään koville minuuteille? Raakaa tilastomatematiikkaa, jota lähtijän ei kannata kauheasti etukateen surra vaan mennä unelmiensa jahtiin - kävi miten kävi.
Jos tilaisuus tulee sitä ei mielestäni kannata jättää käyttämättä.

 

[KeegoMesh]

Juu, tartuin sanaasi ”huono”. Sen analysoiminen millaista Valtosella todella oli noiden kahden vuoden aikana menee yli minun tietojeni ja ymmärrykseni, mutta vaikuttaisi siltä että yliopisto kehitti Valtosta ja hän sai sen myötä kiritettyä itseään lähemmäs potentiaaliaan. Ja ainakin tuli nälkäisenä siitä putkesta ulos. Potentiaaliahan selvästi on, saa nähdä kuinka paljon Euran poika vielä tuosta petraa.

Toinen kysymys sitten on, miksi niin monet Suomesta ponnistavat nuoret eivät pääse käyttämään oppimiaan taitoja NCAAssa täysimääräisesti vaan jäävät jämäminuuteille - tai että kehitys näyttää ainakin peliminuuttien valossa menevän väärään suuntaan. Mitkä seikat tekevät heistä valmentajien silmissä ”huonoja”? Olemmeko vielä eurooppalaisen pehmeitä? Puuttuuko fyysistä terää? Röyhkeyttä? Periksiantamattomuutta? Tim Sparv juttelee tän päivän Hesarissa omasta polustaan:

—Sparv totesi, ettei hän ollut koskaan lahjakkain pelaaja, mutta pystyi kehittymään kovalla harjoittelulla.
”Halusin kehittää parhaan version itsestäni olemalla omistautunut ja ammattimainen. Henkilökohtainen eetokseni oli yrittää yhä lujempaa jopa vastoinkäymisten hetkillä. Helppoa se ei aina ollut. Mutta olin ylpeä, että pystyin nousemaan erilaisten takaiskujen jälkeen. Toteuttamaan itseäni ja kutsumustani. Olemalla ammattijalkapalloilija se paras versio itsestäni.” —

Jalkapallo | Tim Sparv jätti jäähyväiset pelikentille perheensä kanssa – ”Toivon, että minut muistetaan lojaalina, kannustavana, epäitsekkäänä pelaajana ja ihmisenä”

Pelaajauransa lopettamisestaan kertonut Sparv sanoi seuraavaksi keskittyvänsä perheeseen ja suunnittelevansa valmennukseen siirtymistä.

www.hs.fi

Joutuuko meidän lahjakkaimmat koripalloilijan alut samalla tavalla taistelemaan siitä että pääsevät tekemään uraa rakastamansa lajin parissa? Nimittäin heidän tasoisensa amerikkalaisnuoret varmasti joutuvat - ja heihin näitä meidän valtosia ja bejedejä siellä verrataan…

Valtosen fysiikka ja aiempi kokemus aikuisten maajoukkueesta olivat hänelle vahvuuksia. Syy Valtosen peliajan vähyyteen on todennäköisesti jossain muissa asioissa.

Bejedi on vielä kokeneempi kuin Valtonen. Bejedi tosin oli Arizona Statessa se "pieni Sara". Tilanne Florida Statessa on aivan toisenlainen. Hän on superkokenut verrattuna tulokas haastajaan Gordoniin. Gordon on fyysisesti heikompi ja jopa 8cm lyhyempi kuin Bejedi.

Bejedillä on kaikki edellytykset lyödä Gordon, mutta se näyttäisi olevan hyvin vaikeaa. Gordon on huikean hyvä hyökkääjä, mutta hän jää puolustuksessa aivan liian pieneksi. Bejedi on menettänyt asemiaan, koska hänen puolustuspelinsä on vuotanut. Se puolustuspeli olisi Bejedille ase Gordonia vastaan, koska Bejedi on huomattavasti fyysisempi kuin Gordon.

Nähtäväksi jää puskeeko Bejedi läpi harmaan kiven ja tekee mahdottomasta mahdollisen. Helppoa se ei ole. Huonoimmassa tapauksessa hän jää surkuttelemaan kohtaloaan. Nyt otetaan naisesta mittaa ja nähdään mistä Bejedi on tehty!

 

[koris.com]

Tuo on kyllä mielenkiintoinen pointti, että toiset saattavat kehittyä yliopistossa, vaikka peliminuutit ovat vähäiset. Tietysti fakta on se, että pelaamaan joskus pitää päästä. Viittaan siis siihen, että joskus penkilläistuminen voi lamaannuttaa pahimmillaan jopa koko uran.

Ehkä Valtonen nyt joitain YO-treenien hedelmiä keräilee.

 

[PikkuMikko]

Riippuu pelaajasta. Viimeistään 17-vuotiaana ainakin pois divarihöntsyistä.

Näitä 17v liigakelpoisia on todella vähän. Miro Little taitaa tällä hetkellä olla ainoa, Sajantila taisi olla 19v kun tuli Lahteen.
Rannikko, Salin, Koponen ja Möttölä oli tietysti erityisyksilöitä, mutt todella harvassa on ne 17v pelaajat joiden tulisi pelata liigaa.

 

[jaakko1]

Näitä 17v liigakelpoisia on todella vähän.

Ekan kauden ajan nämä kaverit istuisivat varmasti lähinnä penkillä, mutta pääsisivät riittävän koviin ympyröihin kuitenkin. Pääasia, etteivät meidän lahjakkaimmat tyypit joudu höntsäämään divarissa kehityksen kannalta tärkeimpiä vuosiaan.

 

[KeegoMesh]

Ekan kauden ajan nämä kaverit istuisivat varmasti lähinnä penkillä, mutta pääsisivät riittävän koviin ympyröihin kuitenkin. Pääasia, etteivät meidän lahjakkaimmat tyypit joudu höntsäämään divarissa kehityksen kannalta tärkeimpiä vuosiaan.

Tuo on hyvä rajaus, että "kaikkein lahjakkaimmat" tarvitsevat jotain vielä parempaa. NCAA:han on menty laajemmalla joukolla ja sinne mennyt porukka ei ole ollut tasalaatuista.

 

[KeegoMesh]

Lahtisen edustama George Tech kohtaa tänään klo20 kotona oman konferenssin ulkopuolelta Boston Universityn. George Techin ranking on NET=30. ja Boston Universityn ranking on NET=167.