Nämä Jazzin kevään 'kehityspelit' paljastavat karulla tavalla sen, kuinka huonoja ja tajuttoman lyhytnäköisiä päätöksiä Trader-Danny nykyisellään tekee, samalla kun vedotaan aina siihen, että kaikki tahallinen turpaanottaminen on tärkeä osa hänen nerokasta pitkän tähtäyksen suunnitelmaansa.
Eli palataan vielä ihan siihen, että Conleysta piti hankkiutua eroon hinnalla millä hyvänsä vähän yli vuosi sitten.
Conleyhan ei ikänsä puolesta sopinut Aingen rebuildiin, tottahan se on, ymmärretään joo, helvetin simppeli yhtälö. MUTTA kun suunnitelmana on selvästi se, että joukkueeseen tulee tulevina vuosina draftin kautta paljon nuoria kokemattomia pelaajia, joiden toivotaan saavuttavan joukkueessa paras potentiaalinsa – NIIN SILLOIN EI EHKÄ KANNATA PISTÄÄ JUOKKUEEN AINOA OIKEAA PELINRAKENTAJAA PIHALLE. Vaan olla innoissaan siitä, että joukkueesta löytyy jo valmiiksi tällainen veteraani, joka osaa rakentaa peliä koko joukkueelle ja saa kaikki eri pelipaikat soimaan. Sellaisissa olosuhteissa ne nuoret pelaajat voisivat tietysti nopeasti kehittyä. Joku näkee heidät kentällä, oikealla hetkellä, ja osaa oikeasti auttaa heitä pelaamaan parasta peliään maailman kovatasoisimmassa liigassa.
Jos tällaista pelaaja ei nuorennusleikkaukseen tähtäävässä joukkueessa valmiiksi olisi – kokenut pointguard fasilitoimaan nuoria – niin sellainenhan pitäisi jumalauta sitten erikseen hankkia! Kuten Houstin hankki Fred VanVleetin. Ainge sen sijaan hätisti Conleyn tiehensä, ja seuraavalla siirtotakarajalla loputkin Jazzin pelinrakennusosaamisesta, menetettiin Olynykin muodossa.
Aingen visioiden, pelaajasiirtojen ja hankintojen jäljiltä Jazzin pelinrakentaminen on sitkeästi jätetty Sextonin, Georgen, Clarksonin, THT:n ja nyt kai sitten Kira Lewisin tasoisten osaajien harteille. Sen kaltaisista peleistä kuin viime yön Jazz vs Houston ei kukaan voi oppia mitään hyödyllistä. Mikään ei kehity. Mitään ei kehity. Kaikki on vaan masentavan hidasta ja vaikeaa ja lannistavaa yksinäistä puskemista.
En tiedä, missä Markkanen pelaa ensi kaudella, mutta toivon todella että se on eri joukkue kuin Colin Sextonilla. En koskaan enää välittäisi katsoa Sextonia paitsi vastustajan paidassa. Sexton on salamannopea, loistava skoraaja, ja hänen parhaat ajonsa korille ovat taidetta. Mutta kolmesta ajosta korille kaksi ovat aina typeryyden ja sokeuden ylimpiä huippuja. Ehkä vain Clarkson pystyy kilpailemaan Sextonin kanssa siitä kumpi tappaa tehokkaammin kaiken joukkuepelin, mutta Clarksonilla se on enemmän puuskittaista.
Harvalla pelaajalla koriinjohtavien syöttöjen laskeminen hämää pahemmin kuin Sextonilla, luvut näyttävät usein ok, koska jos joku muu kuin takamies tekee korin, viimeinen syöttö tulee tietenkin useimmiten palloa hallitsevilta takamiehiltä – riippumatta siitä johtiko itse syöttö varsinaisesti hyvään korintekopaikkaan – vai ei. Esimerkiksi Houston- ottelussa Sextonilla oli 8 'koriinjohtanutta' syöttöä VanVleetin 7 syöttöä vastaan. Mutta kellekään, joka katsoi pelin ei varmasti jäänyt epäselväksi kumpi herroista pyöritti oikeasti joukkueensa peliä ja kumpi lähinnä palloa.
Jazzin seurajohdon rakentaman alennusmyynti-jengin pelit alkavat oikeasti olla tuskallisen kiusallista seurattavaa. Eikä tämä asia jotenkjn Itsellään tai automaattisesti kehity parempaan suuntaan, kun annetaan ajan vaan kulua. Sääiksi käy vähän kaikkia, jotka siellä pelaavat. Jos täysin ylivoimainen joukkue viitsisi pelata loppuun asti täysillä, Houston olisi helposti viime yönä voinut tehdä pisteitä kaksinverroin Jazzia enemmän. Sama valtava tasoero Utahilla on kaikkiin muihin liigan parempiin jengeihin. Tämänhetkisessä tilanteessa tulee osin näkyväksi tietysti myös se, kuinka hyvin Hardy valmentajana on pystynyt kuromaan tätä eroa kiinni, siis aina ennen kuin AInge potkii häneltä puolet jengistä alta.
Huhujen mukaan noista oikeuksista tulee kovaa kilpailua, kun kisaan tulee mukaan mediajätit esim. Google, Amazon ja Apple.
www.forbes.com
