Voi hiivatti. Etukäteen pidin hyvään kevätkuntoon päässyttä Hawksia ihan liian kovana vastuksena jetsulleen päinvastaiseen suuntaan kehittyneelle Cavssille – Atlanta on joukkue, jolla Trae Youngin lisäksi löytyy kovia pelimiehiä joka pelipaikalle, ja lisää vielä vaihtopenkiltä...
mutta eihän se playoff-paikka niin hirveän kauas lopulta jäänyt. Jumalauta.
Sikäli tulos vastasi odotuksia, että Cavaliers kaatui lopulta juuri niihin tuttuihin asioihin, jotka pilasivat Cavssien tämän kauden loppupuoliskon:
• Rubion loukkaannuttua, toista käyttökelpoista pelinrakentajaa ei Garlandin rinnalle löydetty koskaan
• (Samasta syystä
Cavssien kakkosketju plus loppupenkki oli loppukaudesta kuin varjo syksyn versiosta
• (Samasta syystä
Garlandia peluutetaan ottelusta toiseen liian kovia minuutteja, ja lopulta se selvästi väsyy
• Mitä tiukempi/tärkeämpi matsi, sen varmemmin Garland yrittää ratkaista sen yksin. Eilen taas 28 heittoyritystä
• Hyökkäyksessä liikaa tyhjän kuljettelua, samalla kun neljä miestä seisoo lähes hievahtamatta odottamassa
• Rotaatio mielettömän kapea, ja samalla – jäykkä. Vaihdoilla tuntuu harvoin olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä ottelussa tapahtuu
• Puolustuksessa hävitään holtiton määrä levypalloja selvästi lyhyempiäkin joukkueita vastaan. Sen lisäksi joukkuepuolustus tuntuu kauden mittaan pelkästään huonontuneen, sen sijaan että joukkue olisi hitsautunut entistä paremmin yhteen
MUTTA ENNEN KAIKKEA
• Joukkueeseen Rubiota paikkaamaan hankitut täydennysmiehet – Rondo ja LeVert – olivat molemmat täysiä huteja. Ajatus Rondon kokeilemisen takana oli sinällään ymmärrettävä, mutta Rondo on nykyisin vain liian hidas, ei pelkästään jaloistaan, vaan myös päästään (vaikka pari huikeaakin juttua nähtiin). Ja LeVert täytti piripintaan kaikki ne epäilykset joita itselläni häntä kohtaan oli. Joukkueen liian seisovaa hyökkäystä pyörittämään hankittiin tyhjänkuljettelija, jonka pläräilyt 4 kertaa 5:stä päätyvät täysiin älyttömyyksiin.
• Bickerstaffissa on varmaan hyviä valmentajan ominaisuuksia, mutta pelinjohto ei kuulu niihin. Atlanta-matsissa oli ensimmäisen puolikkaan jälkeen kaksi selvää asiaa; 1. Laurilla on hyvä heittopäivä, ja hän on selvästi muutenkin taistelutuulella 2. Hawksin ykkösentteri Capela on poissa pelistä.
Miten näillä pelimerkeillä ährätään kasaan toinen puoliaika, jossa suurin osa Cavssien korintekoyrityksistä on takamiesten isolation-räpistyksiä oman pitkän kuljetuksen päätteeksi. Pallo olisi pitänyt joka hyökkäyksessä pelata Laurille kaarella,
heti, hyökkäyksen aluksi – heitti se tai ei – Atlantan poulustuksen olisi ollut pakko reagoida, ja paikkoja olisi auennut mullekin. Ja Capelan poissaoloa olis pitänyt säälittä hyödyntää korin alla. Takamiesten olisi pitänyt ajatella vain sitä, miten palloa voisi toimittaa sinne vieläkin enemmän ja paremmin.
... ehkä ensi vuonna sitten. Ja eipä jäänyt ainakaan Laurista kiinni, että Cavssin kausi ei jatkunut.
Monet NBA-fanit inhoavat Trae Youngia, syyt vaihtelevat, mutta pakko sanoa, että ihminen joka rakastaa koripalloa, ei mitenkään voi inhota Trae Youngia. Herran tähden se on hyvä pelaaja, joka myös kehittyy koko ajan. Ei ole kiva puolustaa pelaajaa, joka kaiken muun hyvän lisäksi alkaa rennoissa tunnelmissa nakella palloa sisään melkein puolesta kentästä.
LET'S GO CAVS! LET'S GO KP.COM!!!