x

Osallistu Koripallo.comin kävijätutkimukseen

Pyrimme selvittämään tarkemmin millaisia kävijämme ovat. Olemme erittäin kiitollisia kaikille kyselyyn vastanneille, sillä vastausten avulla pystymme parantamaan mainosmyyntiämme ja sitä kautta kehittämään sivustoa aiempaa paremmaksi.

Osallistu kyselyyn tästä »

Ei kiitos

Eteläinen II-divari

Vs: Re: Eteläinen II-divari

Myös TuNMKY:n edustusjoukkueen kyykättyä M1DB-uudistus alkaa näyttää melkoiselta epäonnistumiselta. Nostamalla joukkueita uuteen valtakunnalliseen sarjaan saatiin ehkä teoriassa luotua valtakunnalista syvyyttä koripallokartalle, mutta valitettavasti näyttäisi vahvasti siltä, että M1DB-tasoinen palloilu ei taloudellisesti kanna paria kautta pidempään kovinkaan monella paikkakunnalla.

Lahtelaisten ja lapulaisten kakkosdivarikoripalloilijoiden pohdiskellessa Twitterissä periferia-aladivarikoripalloilun tulevaisuutta muistin joskus vuonna 2006 raapustamani hahmotelman tuonhetkisestä suomalaisen aladivarikoriksen maailmasta.

Huomattavaa on, että kaudella 2005-2006 valtakunnallisessa M1D:ssä pelasi 14 joukkuetta: http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=51&league_id=2

Vastaavasti viime kaudella M1DA:ssa pelasi 9 joukkuetta ja M1DB:ssa 8: http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=63263&league_id=2

Seitsemästätoista M1D-joukkueesta kolme on ottanut tällä terassikaudella luovarit, joten karkeasti voisi ajatella valtakunnallisella tasolla pelaavien joukkueiden lukumäärän pysyneen entisellään.

Ottamatta kantaa Koripalloliiton ilmoittamiin harrastajamääriin suomalaisen aikuiskoripalloilun nykysyvyydestä ja syvyyden kehityksestä saadaankin jonkinlainen käsitys vertaamalla kauden 2005-2006 aladivaritilannetta viime kauteen.

hamahakkimies sanoi:
Lueskelin huvikseni tuossa periferia-alueiden mutasarjoihin liittyviä keskusteluja ja ilmeisesti James Dockery vääntää Läntisen alueen kakkosdivaria. Tästä mulle tuli luonnollisesti hätä käteen, sillä jos Kehä kolmosen ulkopuolella otetaan homma noin tosissaan, Akatemia ei nouse ikinä ja pilaa pingottamisellaan muiden luokassaolijoiden feeliksen. Surffailin sitten viime yön koris.netissä ja suuntasin pullonpohjarillini alueellisten sarjojen meininkeihin eri puolella Suomea. Tässä muutama yleissivistävä tiedonmurunen niille, jotka uskovat suomalaisen jäähdyttelyosaamisen rajoittuvan vain pääkaupunkiseudulle.

Eteläinen alue
Tunnetusti se kovin ja katu-uskottavin alue, jolla pyörii viisi alueellista divaria:
  • II, 12 jengin vahvuinen M2D, "Suomen CBA", poustinorsujen hautausmaan esipiha
  • III, 22 jengiä kahdessa lohkossa: 11+11
  • IV, 11+11+11
  • V, 9+9+10+9
  • VI, 9+10+9

Alueen paskimmat jengit lienevät Makkabi, DD ja HNMKY-68, jotka kahlaavat kutosessa ilman voiton voittoa.
Tässä taitaisi olla kutsuturnauksen paikka; em. kolme jengiä ja ToPon seiskaysit!
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • II, 12 joukkuetta, taso matalampi kuin aiemmin, sillä M1DB-uudistus imaisi neljä M2D-joukkuetta ylemmälle sarjatasolle
  • III, 11 + 12 joukkuetta, taso matalampi kuin aiemmin, sillä M1DB-uudistus on imaissut myös tältä tasolta parhaat joukkueet ylemmas
  • IV, 10 + 10 + 11
  • V, 10 + 11 + 10 +10
  • Kuntosarja, 6

Kommentteja: Viime kaudella pääkaupunkiseudulta ei ollut yhtään joukkuetta Korisliigassa. Kartanon Herrat voittivat Eteläisen alueen mestaruuden oltuaan perinteisesti alueen viidenneksi kovin joukkue. Vastaavasti vuosikaudet M2D-paikkaa tavoittelut Seniors nousi vihdoin M3D:stä. Pohjalla entinen kuutosdivari on näivettynyt 28 joukkueen sarjasta kuuden joukkueen kuntosarjaksi.

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 132 -> 113, -14.4%

hamahakkimies sanoi:
Läntinen alue
Läntisen alueen kakkosdivari on ilmeisesti miltei eteläisen alueen M2D:n tasoinen. Tällä hetkellä M1D-karsintoihin ovat matkalla SalPa (11-1, James Dockery!?!) ja BC Nokia (10-1). Alueeseen kuuluvat mm. Eura, Forssa, Harjavalta, Hämeenlinna, Ikaalinen, Kaarina, Kankaanpää, Kyröskoski, Laitila, Lempäälä, Lieto, Loimaa, Maarianhamina, Mänttä, Naantali, Nokia, Noormarkku, Orivesi, Perniö, Piikkiö, Pori, Pälkäne, Raisio, Rauma, Salo, Somero, Tampere, Turku, Urjala, Valkeakoski, Uusikaupunki ja Ylöjärvi. Kaiken kaikkiaan Karkkilan veroisia koripallopitäjiä!

  • II, 10 jengiä
  • III, 10+11
  • IV, 10+10
  • V, 8+8+8
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • II, 9
  • III, 8 + 9
  • IV, 10 + 10
  • V, 5 + 9

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 75 -> 60, -20.0%

hamahakkimies sanoi:
Keskinen alue
Tässä vaiheessa koripalloalueiden "hierarkinen syvyys" kokee todellisen loikan huonompaan suuntaan. Keskisellä alueella, joka siis kattaa mm. seuraavat paikkakunnat: Jyväskylä, Jämsä, Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Mänttä, Saarijärvi, Seinäjoki, Vaasa ja Äänekoski, pelaa vain 22 joukkuetta! Kovimmat jengit (eli matkalla M1D-karsintoihin) lienevät Vaasan Salama (11-1) ja Jokatti (9-3).

  • II, 8 jengiä
  • III, 7+7
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • II, 3 + 5
  • Kuntosarja, 9

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 22 -> 17, -22.7%

hamahakkimies sanoi:
Kaakkoinen alue
Kaakkoisella alueella on todellakin hiffattu, mistä tässä jäähdyttelytouhussa on kyse. Siellä ei nimittäin pelata mitään kutuista kakkosdivaria, vaan ihan aitoa "Alueellista mestaruussarjaa". Olisikohan myös etelämpänä alkaa pelaamaan alueellisesta mestaruudesta, niin KaHenkin pelaajia voisi koettaa motivoida käymään ns. harjoituksissa?

Alueeseen kuuluvat mm. Hamina, Heinola, Imatra, Karhula, Kotka, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Loviisa ja Orimattila. Luulisi noista mestoista löytyvän yllin kyllin pelipainostaan livenneitä korimiehiä. (Ainakin enemmän kuin 15 jengillistä.) Alueen kovimpina jengeinä kohti M1D-karsintoja vääntävät KaVe (10-1) ja TeePee (8-4).

  • Alueellinen mestaruussarja, 9 jengiä
  • III, 6

Kun kaakkoiselta alueelta siirrytään kohti pohjoista, ottavat pelimiesten väliset etäisyydet voiton pelaajien peli-innosta. Tai ainakin tälle näyttävät kahden viimeisen alueen mutasarjat:
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • II, 10
  • Kuntosarja, 7

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 15 -> 17, +13.3%

hamahakkimies sanoi:
Pohjoinen alue
Pohjoisella alueella pelataan kakkosta viiden joukkueen voimin. Näistä joukkueista väkevimmin ovat pärjänneet kristilliset RoNMKY (9-0) ja ONMKY (6-4). Pinta-alaltaan valtaisa alue kattaa mm. seuravat perinteikkät koripallopaikkakunnat: Vuolijoki, Kajaani, Kemi, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Ylivieska, Tornio, Kemijärvi, Suomussalmi, Kuusamo, Taivalkoski, Kiiminki, Haukipudas ja Salla.

  • II, 5 jengiä
  • III, 8
  • Kuntosarja, 3

(Pohjoiselta alueelta löytyy siis kolme joukkuetta, joilla on munaa myöntää, etteivät pelaa voitosta, vaan kardiovaskulaarisen liikunnan riemusta. Sairasta sakkia siis kaikin puolin. Kelatkaa nyt tuollaisten terveysintoilijoiden ja kaamoksesta innostujien saunailtoja. Siellä virtaa joko törkeän terveellinen tyrnimarjamehu tai sitten kotipolttoinen. Joka tapauksessa sitä juodaan paljon.)
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • III, 8
  • Kuntosarja, Kainuu Cup, 6

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 16 -> 14, -12.5%

Kommentteja: Ainakin sarjataulukoiden perusteella Pohjoinen M2D näyttää kadonneen kokonaan.

hamahakkimies sanoi:
Ja sitten viimeisenä ja todellakin vähäisimpänä:

Itäinen alue
Kataja porskuttaa SM-sarjassa, mutta rehelliselle jäähdyttelylle ei ole itärajan tuntumassa kiinnostusta. No ok, eipä tästä listasta kovin montaa koripallojoukkuetta kyllä mieleen tulekaan: Heinävesi, Iisalmi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kuopio, Leppävirta, Mikkeli, Savonlinna, Sulkava, Tohmajärvi ja Varkaus.

  • Kuntosarja, 3 jengiä

Mielenkiintoista on, että mikkeliläinen MiNMKY pelaa kakkosdivaria yhdessä keskisen alueen joukkueiden kanssa. Eli seuraavan kerran, kun vituttaa lähteä vieraspeliin esim. Hyvinkäälle tai Karkkilaan, kannattaa miettiä sitä (krapulaista?) sunnuntaipäivää, kun MiNMKY ajoi 396 kilometriä suuntaansa ja hävisi Vaasan Salamalle tasan tarkkaan kolmekymmentä pistettä.

Muutenkin tuo itäinen kuntosarja vaikuttaa mielipuoliselta sarjalta. Sarjassa pelaa kolme jengiä: Kataja, Steppi ja Junnut. Kataja voitti Stepin ja Junnut 50 täppää ja Steppi Junnut puolestaan 50 pistettä. Onko tossa touhussa mitään vitun järkeä? Missä vaiheessa voittajajoukkueen kovin vääräleuka keksii kuitata: "haluutteko työ vaihtaa jakoja?"

(Ei koko tässä kirjoituksessa siis mitään erityistä pointtia ollut, mutta ajattelin jakaa viime yönä esiin koukkimani tiedot muiden umpimielisten ja -katseisten "hesalaisten" kanssa...)
Tilanne kaudella 2012-2013:
  • Harrastesarja, 7

Aladivarijoukkuiden lukumäärän muutos: 3 -> 7, +133.3%

Kommentteja: Viime kauden 0-12 -rekordilla Itäisen alueen harrastesarjassa vetänyt Crimson Penguins saattaa olla tällä hetkellä Suomen heikoin miesten sarjoissa pelaava koripallojoukkue?



Yhteenvetona: Alueellisissa miesten sarjoissa pelaavien joukkueiden lukumäärä on pudonnut vuoden 2006 alusta merkittävästi. Vuonna 2006 ko. sarjoissa pelasi yhteensä 263 joukkuetta, kun taas viime kaudella joukkueita oli enää 228 kappaletta. Pudotusta on tapahtunut siis 13.3%. Erityisen huolestuttava tilanne on Keskisellä ja Pohjoisella alueella, joissa M2D-tasoinen toiminta on käytännössä loppunut. Vastaavasti Läntisellä alueella joukkuevahvuudesta on poistunut viidennes joukkueista!

Eteläisellä alueella entinen kuutosdivari on lähes kadonnut tai sulautunut viitosdivarin jatkoksi. Vastaavasti Eteläisen alueen johtotähti M2D on vesittynyt pahasti kaikkien jenkkejä ja/tai muita ulkomaalaisvahvistuksia hyödyntäneiden tosikkojoukkueiden siirryttyä M1DB:n puolelle.

Itäisen alueen harrastesarjan koon tuplaantuminen on iloinen yllätys, vaikkakin melko merkityksetön pisara vähitellen ilmaan haihtuvassa harrastajameressä.

Suomen maajoukkueen "Susijengi, AUUUU!"-brändin, eurokentillä häärivien nimipelaajien ja NBA:han juuri kirjatun "Erkki" Murphyn kannalta tällä negatiivisella kehityksellä ei liene suurempaa merkitystä, mutta suomalaiselle koripallokulttuurille tämä alasarjojen näivettyminen on suuri uhka. Pidemmällä aikavälillä on nimittäin vaarana, että juniorisarjoista valmistuvien "ei-tähtipelaajien" urat päättyvät inttiin ja kiinnostus lajiin katoaa kokonaan, koska mielekästä vaihtoehtoa koripalloilun jatkamiselle ei ole olemassa. Tämä puolestaan irrottaa lajin parista sekä potentiaalisia valmentajia, seura-aktiiveja että katsojia.

Vanha totuus kuitenkin on, että lajin harrastaja on myös sen suurin fani ja kärkkäin maksumies.
 
Vs: Eteläinen II-divari

Cabernet sanoi:
Upea asiakirjoitus Hämikseltä.

Pelottava, todella pelottava kehityssuunta näyttää olevan menossa, koko valtakunnassa.
Edelläolevasta kirjoituksesta syntyi Twitterin puolella melko vilkastakin keskustelua.

Tässä linkki sen koosteeseen: http://storify.com/hamahakkimies/aladivarikoris-vuonna-2006-ja-nyt

edit. Twitter-tyyliin keskustelu alkaa alhaalta ja etenee ylöspäin kohti "Sal-serkun" murtumista viimeisessä twiitissä.
 
Viestejä
889
Vs: Eteläinen II-divari

Eksyinpä vaihteeksi tänne, kun oli niin ansiokas postaus.

Mietin, kuinkahan paljon tuosta muutoksesta selittyy demografisilla tekijöillä? Lukumääräisesti suurin osa joukkueiden kokonaismäärän pudotuksesta tuntuisi selittyvän eteläisen ja läntisen alueen alimpien sarjatasojen joukkueiden katoamisella (näissä yhteensä 32 joukkueen pudotus, + keskisellä 5 lisää). En tiedä, minkä ikäistä porukkaa alimmissa harrastesarjoissa pelaa, mutta todetaan tämä nyt kuitenkin. Tällä hetkellä Suomen väestöpyramidissa on leveämpi kohta n. 45-66-vuotiaiden kohdalla. Seitsemän vuotta sitten tämä leveämpi kohta oli, no, 38-59-vuotiaiden kohdalla. Veikkaisin että tähän porukkaan on mahtunut aika paljon sitä harrastesarjaporukkaa, jotka ovat voineet luopua leikistä jo ihan vaan ikääntymisen tuomien lieveilmiöiden vuoksi. Vertailun vuoksi olisi myös hauska tietää, millainen on ollut kehitys ikämiessarjojen puolella.

Pohjoisen alueen "kovatasoisemman" koriksen näivettyminen saattaa puolestaan olla yhteydessä koko Pohjois-Suomen näivettymiseen ja siihen, että monet nuoret fiksut sällit muuttavat sieltä opiskelun ja työn perässä pois.

Tällaista tuli mieleen ihan näin mutu-tuntumalta ja maallikkonäkökulmasta. En siis nyt ole väittämässä, että näin suuri muutos joukkueiden määrissä olisi pelkästään tästä kiinni, mutta voisin olettaa tällä olevan vaikutusta asiaan. Kaiken järjen mukaan väestön ikääntyessä voisi olettaa, että joka vuosi lajin parista poistuu enemmän porukkaa kuin tulee uusia. Olisi toki hauska tietää, mikä on tilanne muissa palloilulajeissa, sillä tällöinhän kehityksen voisi olettaa olevan niissä samankaltaista.
 
Viestejä
1 439
Vs: Eteläinen II-divari

Mikäköhän on ollut tilanne aikaisemmin A- ja B-poikien sarjoissa? Nopea basket.fi -otanta viime kaudesta alueen A- ja B-poikien sarjojen osalta muiden kuin eteläisen alueen osalta:

Kaakkoinen alue:
A-pojat ei sarjaa (Lahden joukkueita eteläisen alueen sarjassa) http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62563&league_id=9903
B-pojat 1 sarja (8 joukkuetta kaakosta, 2 idästä) http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62583&league_id=147

Itäinen alue:
A-pojat ei sarjaa http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=61673&league_id=106
B-pojat ilmoittautuneet joukkueet siirretty kaakkoisen (Savonlinna, Joensuu) tai keskisen (Kuopio) alueen sarjaan http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=61683&league_id=107

Keskinen alue:
A-pojat ei sarjaa (Lapuan joukkue läntisen alueen sarjassa) http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62373&league_id=160
B-pojat 1 sarja (6 joukkuetta keskiseltä, 1 idästä, 3 pohjoisesta) http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62393&league_id=161

Pohjoinen alue:
A-pojat ei sarjaa http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=61513&league_id=95
B-pojat ilmoittautuneet joukkueet siirretty keskien alueen sarjaan http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=61483&league_id=96

Läntinen alue:
A-pojat 1 sarja (9 joukkuetta läntiseltä, 1 keskieltä) http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62193&league_id=121
B-pojat 1 sarja, 15 joukkuetta http://www.basket.fi/sarjat/sarjan_etusivu/?season_id=62213&league_id=123


Totta kai valtakunnallisistakin sarjoista tulee "tulevaisuuden pelaajia" aikuisten alueellisiin divisiooniin sekä harrastesarjoihin. Mutta selvästi isompi massa puuttuu, mikäli alueiden sarjoja ei A- B-ikäisissä pystytä enää järjestämään. Olisiko syytä miettiä esim. A- B-ikäisissä alueiden jonkinlaista yhdistämistä - nythän sitä on jouduttu tekemään, mutta auttaisiko eteläisen alueen "hajoittaminen" tai yhdistäminen hieman isompaan kokonaisuuteen jotain. Vai onko eteläisen alueen vahvuus juuri (verrattain erittäinkin) lyhyet pelimatkat?
 
Vs: Eteläinen II-divari

Sain vihdoin aikaiseksi selata läpi viimeisimmän Kori-lehden ja kuinka ollakaan siitä löytyi nuorisourheilun siirtymiä käsittelevä artikkeli, joka liittyy hyvinkin läheisesti aiempaan aladivareiden näivettymistä tarkastelleeseen keskusteluun. Kirjoituksen tarkoituksena on kuvata pelaajien uran aikana kokemia ja siirtymiä ja tiivistää valmentajien ehdotuksia siirtymien läpikäymiseen.





(Valitettavasti mulla ei ole tuosta artikkelista tarjota kuin nämä suttuisat valokuvat, mutta jokaiselta lisenssipelaajalta/-valmentajalta pitäisi löytyä ko. lehdestä myös paperiversio, josta voi lukea tarkemmin nuo pari suttuista kohtaa.)

Aladivarikoriksen kannalta tuon kirjoituksen oleellisin osio ovat kohdat 3-4 ja 6, joissa käsitellään junioreiden siirtymistä aikuisten sarjoihin, uran huippua sekä urheilu-uran päättämistä ja siirtymistä muille urille.

Muutamia kommentteja tuosta kirjoituksesta:

"Eijjumalauta."

Koripallossa esimerkiksi 90-92 syntyneiden ikäluokissa lisenssipelaajien lukumäärä C-junioreiden huippuvuosien ka. 1175 pelaajasta laskee ka. 212 pelaajaan aikuissarjoihin siirryttäessä (lisenssipelaajien lasku noin 82%).
Siis mitä? Yli neljä viidesosaa C-junnuna korista pelanneista ei siis pelaa enää aikuisten sarjoissa?

Myönnän katsantokantani olevani vahvasti harhainen, mutta silti minun pakko esittää kaksi kysymystä:

1. Miten tämä on mahdollista?

2. Miten Koripalloliitto on reagoinut tähän katastrofaaliseen tilastoon?

Huomioitavaa toki on, että kaikki lopettamispäätökset eivät välttämättä ole negatiivisia, vaan lajista toiseen siirtyminen on mukana tilastoluvuissa.
Toisin sanoen ainakaan tämän urheilukonsultin mielestä tämä romahdus ei ole välttämättä negatiivinen, koska osa noista C-junnuista on saattanut siirtyä pelaamaan sählyä.

Joka tapauksessa luvut ovat korkeat ja mahdollisesti joitain prosentteja voitaisiin pitää urheilun parissa pidempään huomioimalla siirtymävaiheet kokonaisvaltaisesti.
"Siis hei jos me huomioitaisiin siirtymävaiheet kokonaisvaltaisemmin, saattaisi olla mahdollista tavoitella vain 80% keskeytysprosentin maagista rajaa!"

Tai no, katsotaan nyt vielä, mitä tuo siirtymävaiheiden kokonaisvaltaisempi huomioiminen pitää sisällään...

3. Junioreista aikuisiin

Tutut valmentajat ja taustajoukot auttavat siirtymistä A-junioreista pääsarjoihin. Huomio tulisi suunnata myös joukkueen keskikastiin: mihin siirtyy tämä joukko? Valmistautuminen aikuisten sarjoihin sujuu parhaiten laadukkaan harjoittelun kautta. Henkinen puoli on myös hyvä huomioida.

Siirtymä junioreista aikuisiin on tutkimusten mukaan kaikista vaikein vaihe. Usein urheilija lähestyy täysi-ikäisyyttä, jolloin erityisesti on huomioitava urheilijan itsenäisyys, koettu pätevyys ja yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteet. Päätökset ja tavoitteet tulisi suunnitella yhdessä valmennuksen kanssa. Harjoittelun tehostamisen myötä huomiota tulisi kiinnittää yhä enemmän laatuun ja määrään niin palautumisessa, kuomituksessa ja kokonaisrasituksessa.

Sopivia keinoja siirtymän sujuvoittamiseksi ovat monipuoliset henkilökohtaiset tavoitteet sekä yksilöllinen tulevaisuudensuunnittelu yhdessä urheilijan kokonaiselämäntavoitteiden kanssa.
Hienoa, että tässä huomioidaan kuitenkin kokonaisvaltaisten siirtymien lisäksi myös joukkueen keskikasti, mutta kaikki tuossa korostetut asiat ovat täysin toissijaisia, jos A-junnuista ulos pullahtavalla pelaajalla ei ole joukkuetta ja sarjaa, jossa pelata.

Tai no, ovathan kokonaiselämäntavoitteetkin ihan mielenkiintoisia, mutta eivätpä ne koripallollisesti kauheasti lämmitä, jos ei ole olemassa jotain sopivaa harrastelijaporukkaa, jossa voi jatkaa harrastustaan ja pelata korista itselleen mielekkäällä tasolla.

4 = Drop-out

Jotta drop-outia ei tulisi, pitäisi harjoittelun olla "tasaista kiihdytystä". Joukkueen jakaantuessa hyviin, keskijoukkoon ja ei-niin-motivoituneisiin, tulisi järjestelmän sallia pelaajien liikkuminen sarjatasolta toiselle sopivien pelien mahdollistamiseksi jokaiselle. Valmentajat ovat yleensä halukkaita valmentamaan edustusjoukkueita ja siten tarjontaa ei ole harrasteporukoille. Onko lainkaan muuta harrastusvalmennusta ja siten erilaisia siirtymämahdollisuuksia pelata kilpatasolla, kuin pelkät edustusjoukkueet?

On tutkittu, että usein useat epäedulliset tekijät johtavat drop-outiin. Ilmiötä on tarkasteltu erityisesti motiivien kautta ja lopettamissyiksi on nimetty useimmin: aika, laiskuus, saamattomuus, työnteko, kalleus, muut syyt ja motivaation loppuminen. Yleisimpiä motiiveja jatkaa urheilua ovat sosiaalisuus, terveys ja hyvinvointi, rentoutuminen ja fyysisyys.

Drop-outia on erilaista; lopettaminen voi olla koko urheilusta luopumista, kilpa-urheilusta siirtyminen harrasteurheiluun tai tietyn lajin lopettaminen. Vanhempien rooli on tässäkin vaiheessa tärkeä ja se tulisi ottaan huomioon.
Ensimmäinen kursiivilla kirjoitettu kappale on asiaa ja se onkin ilmeisesti tiivistelmää valmentajilta saaduista kommenteista. Tästä huolimatta teksti käsittelee pääasiassa viimeisiä junnuvuosia eikä ota mitään kantaa "keskikastin ja jämien" aikuisten sarjoihin siirtymiseen.

Tietenkin vaikka kaikki junnut voivat käydä kokeilemassa jonkun M1DB-tasoisen joukkueen kesätreenejä ja raapimassa valmentajien ovenpieliä. Kuitenkin totuus on se, että valtaosalle ex- A-junnuista oikea sarjataso on jossain alempana. Kuten jo edellä tuli todettua tämän samanlaisen tasoluokituksen tulisi siis jatkua myös junnuvuosien päättyessä; seurojen tulisi tarjota pelimahdollisuuksia myös "keskikastille ja jämille" pyörittämällä useampia joukkueita eri aladivaritasoilla. Käytännössä näiden joukkueiden jokapäiväinen pyörittäminen olisi tietysti joukkueiden vastuuhenkilöiden harteilla, mutta seurojen tulisi pitää huolta siitä, että seuralla on sarjapaikka useammilla eri sarjatasoilla ja vanhimpien juniorijoukkueiden pelaajien aktiivisesti rekrytoidaan näihin joukkueisiin sekä jatkuvalla jankkaamisella "tuut sitten meille pelaamaan ensi kaudella" että tarjoamalla junnuille mahdollisuus ottaa joltain vitosdivarijäärältä päihin jo B-junnuikäisinä.

Itse ainakin meinasin saada Arto Bryggarelta turpiin jo joskus 15-16 -vuotiaana jossain M5D-taistelussa ja siitä riitti kerrottavaa vuosiksi!

Lisäksi hieman ihmettelen, ettei tässä vaiheessa mainittua sanallakaan pelaajien opiskelua tai muuta kouluttautumista.

6 = Joukkueen hajoaminen

Avainasemassa tulisi olla ennakointi ja mahdollisten varasuunnitelmien tekeminen sekä avoimuus jatkomahdollisuuksista ja ilmapiiristä huolehtiminen. Urheilijoiden itsetuntoa tulisi vahvistaa.

Joukkueen hajoamistilanteessa vuorovaikutuksen laatu kohoaa arvoon arvaamattomaan. Tiedotuksen tulisi tapahtua ajoissa. Selkeä seuran filosofia tai tapa toimia auttaa ennakoimaan tuleviin muutoksiin, esim. ikäluokkien muutoksissa. Joukkueiden hajoamistilanteen uhatessa olisi hyvä käydä monipuolista keskustelua, jossa otetaan huomioon kaikki osapuolet tasapuolisesti.
Tämä osio viitannee junnujengeihin, jotka silloin tällöin kyykkäävät pelaajapulan tai valmentajapuutteen johdosta.

Ennakointi on tosiaan hyvä asia; olisi hyvä hiffata etukäteen, että "ensi vuonna meillä on sitten vain viisikollinen A-poikia". Tämän lisäksi seuran kannattaisi varmaankin miettiä etukäteen ja keskustella naapuriseurojen kanssa mahdollisuudesta, että jonkun seuran jonkun ikäluokan luhistuessa jäljelle jääneille pelaajille haetaan sitten vastavuoroisesti uudet joukkueet jostain toisesta seurasta. Tässä asiassa vastuu on ennen kaikkea seuralla ja joukkueen valmentajalla, jolla on kontakteja valmentajakollegoihin, jotta junnuille jostain joukkue löytyy.

Omalle kohdalleni osui tuollainen tilanne vanhemmissa A-junnuissa joskus viime vuosituhannella, jolloin coach Juntunen otti lusikan kauniiseen käteen ja hoiti Heikkilä Heikkilälle pelipaikan ToPosta ja allekirjoittanutkin pääsi tällä verukkeella livahtamaan uuteen porukkaan. (Periaatteessa tällaisissa tilanteissa uuden seuran etsimisen ei kuuluisi olla itsensä junnun, junnun vanhempien tai isobroidimiehen kontolla.)

Lopuksi

Siirtymät urheilussa on luonnollinen, merkittävä osa urheilun polkua, johon voi ja kannattaa valmistautua. Siirtymien laadukkaaseen läpikäymiseen urheilija tarvitsee riittävän tuen ympäristöstä sekä työkaluja toiminnanohjaukseen.

Urheilijoiden, valmentajien ja vanhempien kouluttaminen lisää tietoisuutta siirtymistä ja antaa toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin. Urheilijan siirtymien kokemiseen auttavat itsesäätelykeinot, stressinhallinta ja ajanhallintataidot. Lisäksi tavoitteenasettelu, jossa otetaan huomioon niin yksilö- kuin joukkuetavoitteet sekä tulos-, suoritus- ja prosessitavoitteet sopivalla seurantavälillä on keskeinen työkalu siirtymätilanteisiin sopeuduttaessa.

Urheilijan tukiverkosto on tärkeä, erityisesti opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämiseen urheilija tarvitsee erityistukea. Siirtymä on aina henkilökohtainen prosessi, johon tarvittava tuki tulisi soveltaa yksilöllisesti. Voidakseen hyvin urheilija tarvitsee tasapainoisen identiteetin, joka perustuu muuhunkin kuin urheiluun.
Tämä lopetus on silkkaa tyhjää sananhelinää eikä sisällä mitään konkreettisia toimenpiteita, jotka edes sivuaisivat "keskikastia ja jämiä". Ts. tässä mennään taas aivan täysin huippu-urheilun ehdoilla -- ainakaan harrastekorikseen suuntaunut allekirjoittanut ei tajunnut edes vähää alusta siitä, mihin tässä viitattiin "tulos-, suoritus- ja prosessitavoitteilla sekä niiden sopivalla seurantavälillä".

TL; DR: Jos tämä Kori-lehdessä julkaistu kirjoitus oikeasti kuvaa Liiton toiminnan tasoa ja aktiivisuuden syvyyttä myös ei-huippujunioreiden siirtyessä aikuisten sarjoihin, olen hieman yllättynyt, että jopa 18% vuosina 1990-92 syntyneistä C-junnuista jatkoi pelaamista vielä aikuisiällä.
 
Viestejä
1 334
Vs: Eteläinen II-divari

Hämiksellä on monta hyvää pointtia ja huolenaihekin on oleellinen eli harrastajamäärien säilyttäminen. Kommentoidaan nyt lähinnä niitä kohtia joista itsellä on kokemusta junnu- ja harrastejengien pyörittämisestä.

Drop-outin vaikutuksen on joutunut itsekin huomaamaan varsin leveän luudan muodossa. Itse näkisin suurimmiksi syiksi mini-C-B välillä tapahtuvat suuret muutokset lajin pelaamisessa (isot korit, joukkuepelin muodostuminen jne.) ja kilpailullisuuden lisääntymisessä. Kun olin itse juniori samalla ikävälillä, niin oltiin ns. vuosi vanhempia eli ala-asteella vielä minipoikia jne. Eli mielestäni hieman kypsempiä C-B junioreihin siirtymisen tuomiin muutoksiin. Nykyaikana näkee myös ihan selkeästi joistakin pelaajista mikä vaikutus on isoon koriin siirtymisellä kun ei enää voikaan isona pelaajana nostella "helppoja" koreja vaan pitäisi opetella jopa uusi pelirooli ihan uusilla vaatimuksilla. Motivoituneimmat pystyvät tähän hyvin tuloksin, joillekin se vika vaihtoehto onkin joskus helpoin ratkaisu. Väliin jää vielä monta pelaajaa joiden tavoitteet muuttuvat siihen suuntaan että lopettaminen jossain vaiheessa on aika luonnollinen seuraus...

Siinäkin Hämis on oikeassa että seurojen pitäisi pystyä tarjoamaan harrastejengejä useammalle sarjatasolle junioriuran jälkeen. Itse kuitenkin näen hyvinkin ymmärrettävänä sen että tarjonnasta huolimatta näitä harrastepirukoits ei vaan synny tai pysy pystyssä yhtä kauttakaan pidempään. Kun se "ei ihan aloitusviisikon" pelaaja kuitenkin on mukana esim. menestyvän A-juniorijoukkueen harjoittelussa jne. intensiivisesti kolme vuotta, niin on luonnollista että vaatimukset motivaation säilymiselle harrastekoriksen parissa muodostuvat aika koviksi. Jos joukkuetta ei saada miodostettua tutun kaveriporukan ympärille, oma liikuntaharrastus ei säily edes jollain tapaa säännöllisenä tms. niin on aika selvää että lajinvaihdosta tai säännöllisen liikunnan lopettamisesta tulee nuorelle ihan varteenotettava vaihtoehto.

Olin muuten itsekin keskustelemassa aiheesta tuossa seminaarissa ja sen verran voin sitä puolustella että itse keskustelu oli huomattavasti rakentavampaa kuin tuosta lehteen painetusta tekstistä ehkä saa käsityksen.
 
Vs: Eteläinen II-divari

Ensin MPH:n nimi vaihdettiin Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen Malmin toimintakeskukseksi. Sitten aloitettiin alakerrassa bänditoiminta. Ja nyt jotkut räphopparit ovat käyneet sotkemassa vielä salin seinätkin!



(Vasemmalta oikealle: Henrik Dettman, Shawn Huff, Petteri Koponen, Tuukka Kotti, Martti Kuisma, Pere Klinga, Gerald Lee Jr., Hanno Möttölä, Joel Heinikoski ja Teemu Rannikko.)
 

eijumala

Vs: Eteläinen II-divari

Aha, MPH:lla maalattu seiniä...

Muuta remonttia ei sitten varmaan olekkaan tehty mm. vessojen ovet, pukuhuneet (niiden vessojen ovet), katsomo, yleinen siisteys yms.


:-\
 

Harrastus kuolee

Vs: Eteläinen II-divari/salit koillisessa

No joo tähän on tultu : Kapo aloitti MPH:lla ja sitten perustettiin Masu MPH:lle ja Kristilliset tuli jälkeen, nyt Kapo, Masu poissa tilalle sirkusta ja esm. Helsingin jalkapallo klubi (lue HJK ) . Kun uudet kenttämääräykset astuivat voimaan tällä kaudella niin valtakunnallisia kenttiä HELSINGISSÄ : Kisis,Märsky,Pirkkola, Munkka (Topon) ja poikkeusluvalla Helmi, näin koillisen alueella nostetaan edes divariin jengejä saatika liigaan


hamahakkimies sanoi:
Ensin MPH:n nimi vaihdettiin Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen Malmin toimintakeskukseksi. Sitten aloitettiin alakerrassa bänditoiminta. Ja nyt jotkut räphopparit ovat käyneet sotkemassa vielä salin seinätkin!



(Vasemmalta oikealle: Henrik Dettman, Shawn Huff, Petteri Koponen, Tuukka Kotti, Martti Kuisma, Pere Klinga, Gerald Lee Jr., Hanno Möttölä, Joel Heinikoski ja Teemu Rannikko.)
 
Viestejä
325
Vs: Eteläinen II-divari

Kuva MPH:n seinästä niiltä ajoilta kun vessat olivat vielä siistejä: https://twitter.com/Kotkajengi/status/365865715435204608/photo/1
 
Viestejä
325
Vs: Eteläinen II-divari

Näyttävyyden lisäksi Koff I -mainosplagaatti oli varmaan myös hiiren verran edullisempi verrattuna nykyiseen:

"MALMIN Palloiluhallin seinämaalauksen kokonaisbudjetti oli 26 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suurin rahoittaja, mutta kustannuksia kantoi myös joukko yksityishenkilöitä."-Kauppalehti 1.8.2013
 
Vs: Eteläinen II-divari

Onhan tuollainen seinämaalaus tietysti hieman hintava, mutta hintaa arvioidessa täytyy aina pitää mielessä, paljonko hankkeen nokkamies vetää välistä. Vähänkään pienemmistä budjeteista on aina pahempi viilata omaan fikkaan!
 

Opetusvirasto maksaa

Vs: Eteläinen II-divari

Börgö sanoi:
Näyttävyyden lisäksi Koff I -mainosplagaatti oli varmaan myös hiiren verran edullisempi verrattuna nykyiseen:

"MALMIN Palloiluhallin seinämaalauksen kokonaisbudjetti oli 26 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suurin rahoittaja, mutta kustannuksia kantoi myös joukko yksityishenkilöitä."-Kauppalehti 1.8.2013
Tolla summalla olisi saanut 20:lle Koillisen alueen kouluille laskettavat korit kun muut pikkuseurat joutuvat evakkoon ja jos ton summan olisi pistänyt remppaan jotta olisi MPH:lla voinut pelata valtakunnallisia sarjoja. Nyt kun lama iskennyt niin luulis etä liitto olisi miettinyt tarkkaan voimaan tulleita kenttävaatimuksia, eipä noita "viraalisia" kenttiä hesas paljoo ole mm. PuHu joutuu pelaamaan divarimatsit Hesassa, järki käteen . Mahtaakohan muuten MPH:n seinämaalaus tehty vedenkestävästä maalista kun kattokin vuotaa :D