Koripallo.com

Naisten divari 2019-2020

Viestejä
627
#61
Mikä on siis sinun ehdotus tuosta kestävämmästä tiestä?
Nyt mennään niin pahasti ohi naisten divarikeskustelusta, että eiköhän palata tässä ketjussa naisten divariasioihin. Mun ehdotus naiskoripallon tai seuratoiminnan kehittämisestä ei kuulu enää tähän ryhmään.
 
Viestejä
1 267
#62
Nyt mennään niin pahasti ohi naisten divarikeskustelusta, että eiköhän palata tässä ketjussa naisten divariasioihin. Mun ehdotus naiskoripallon tai seuratoiminnan kehittämisestä ei kuulu enää tähän ryhmään.
Minun mielestä tämä asia nimenomaan kuuluu divarikeskusteluun. Olen huolissani nykytilanteesta, jossa puolet ykkösdivarin joukkueista on liigajoukkueiden kakkosjoukkueita (siis jos HBA lasketaan Helmen joukkueeksi). Onko se toivottu trendi? Ymmärtääkseni myös Forssa haluaisi toisen joukkueen ykkösdivariin.

Tällä hetkellä naisten valtakunnallisella tasolla on ainoastaan 15kpl seuroja. Tätä määrää halutaan pienentää entisestään. Pelkään pahoin, että nimenomaan juuri naispäättäjät haluavat näivettää naiskoripallon. Valintana on ollut halutaanko lisätä kilpailua vai vähentää sitä. Nykypäättäjät haluavat ajaa naiskoripalloa pienemmäksi....

Miten pitkäjänteisesti valtakunnallista koripalloa ja ykkösdivaria tulisi kehittää? Mikä rooli junnutyöllä on ykkösdivarijoukkueilla? Halutaanko ykkösdivarin joukkuemäärää lisätä vai vähentää? Minkälainen seura olisi sopiva tulevaksi ykkösdivarijoukkueeksi? Mikäli naiskoripalloa halutaan kasvattaa niin silloin pitäisi miettiä miten saadaan naiskoripalloon 20kpl seuroja toimimaan valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa nykyisen 15kpl seuran sijaan....

Muistan mieskoripallossa ajan, jolloin haluttiin pienentää korisliiga kuuden joukkueen kokoiseksi ja pelata sitä ainoastaan kehä kolmosen sisällä. Ahnehtimalla kaiken kilpailutilan kuoralliselle seuroja johtaa samanlaiseen tilaan mihin helsinkiläinen mäkihyppy on ajautunut. Viimeinen hyppytorni purettiin Herttoniemessä ja Maunulan vanhaan alastulomäkeen tehtiin huoltotunneli eli siihen ei enää koskaan tule mäkihyppytornia....
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 267
#64
Keitä nämä naispäättäjät ovat?
Tämä oli yleistys. Pointtini on mikäli naiset haluavat naiskoripallon kasvavan niin silloin pitäisi tukea asioita, joka lisää tekijöiden määrää. Keskittäminen vähentää kilpailua ja hidastaa kasvua.

Esimerkiksi alemmissa divareissa miesten puolella joukkueita ei hajoa yhtä helposti kuin naisten puolella, koska joukkueita on enemmän ja jos yksi joukkue hajoaa niin pelipaikka löytyy jostain muualta (usein samasta seurasta). Ykkösdivarissa tämä voisi merkitä riittävää määrää laadukkaita toimijoita. Uraa ei tarvitsisi päättää, koska pelipaikkaa ei löydy tavoitteellisesta ympäristöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
25
#65
Minun mielestä tämä asia nimenomaan kuuluu divarikeskusteluun. Olen huolissani nykytilanteesta, jossa puolet ykkösdivarin joukkueista on liigajoukkueiden kakkosjoukkueita (siis jos HBA lasketaan Helmen joukkueeksi). Onko se toivottu trendi? Ymmärtääkseni myös Forssa haluaisi toisen joukkueen ykkösdivariin.

Tällä hetkellä naisten valtakunnallisella tasolla on ainoastaan 15kpl seuroja. Tätä määrää halutaan pienentää entisestään. Pelkään pahoin, että nimenomaan juuri naispäättäjät haluavat näivettää naiskoripallon. Valintana on ollut halutaanko lisätä kilpailua vai vähentää sitä. Nykypäättäjät haluavat ajaa naiskoripalloa pienemmäksi....

Miten pitkäjänteisesti valtakunnallista koripalloa ja ykkösdivaria tulisi kehittää? Mikä rooli junnutyöllä on ykkösdivarijoukkueilla? Halutaanko ykkösdivarin joukkuemäärää lisätä vai vähentää? Minkälainen seura olisi sopiva tulevaksi ykkösdivarijoukkueeksi? Mikäli naiskoripalloa halutaan kasvattaa niin silloin pitäisi miettiä miten saadaan naiskoripalloon 20kpl seuroja toimimaan valtakunnallisissa aikuisten sarjoissa nykyisen 15kpl seuran sijaan....

Muistan mieskoripallossa ajan, jolloin haluttiin pienentää korisliiga kuuden joukkueen kokoiseksi ja pelata sitä ainoastaan kehä kolmosen sisällä. Ahnehtimalla kaiken kilpailutilan kuoralliselle seuroja johtaa samanlaiseen tilaan mihin helsinkiläinen mäkihyppy on ajautunut. Viimeinen hyppytorni purettiin Herttoniemessä ja Maunulan vanhaan alastulomäkeen tehtiin huoltotunneli eli siihen ei enää koskaan tule mäkihyppytornia....
Hyviä pointteja, joista pitäisi käydä avointa keskustelua seurojen ja Liiton välillä sekä naisten että miesten sarjojen kohdalla. Sama trendi näkyy myös junioripuolella, kun on lisätty näitä "välivaltakunnallisia" -sarjoja. Pienillä seuroilla ei välttämättä riitä materiaali pelkästää yhden ikäluokan valtakunnallisen sarjan läpivientiin, ja taso ei välttämättä riitä jos viidellä u19 -ikäisellä ja kuudella u17 -ikäisellä pyritäisiin u19-sarjaan. Isoja kysymyksiä siis on heitetty tässä topicissa ilmoille!

Noihin lihavoituihin pari ehkä Koripalloliittoa puolusteltavaa kommenttia. Isot seurat ovat Liiton kannalta turvallisia vaihtoehtoja. Pelaajia on ja talous kestää montaa pienempää seuraa paremmin. Esim. Huima tippui kovaa ja korkealta kahdessa vuodessa, kun talous ei kestänyt, pelaajia oli vähän ja valmennus oli mitä oli. Monelle pienelle seuralle voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon taustavoimia, euroja budjettiin ja pelaajia tarvitaan vetämään ykkösdivari kausi läpi verrattuna alueelliseen kakkosdivisioonaan.

Itse näen juniorityön ykkösdivisioonan kannalta erittäin tärkeänä, ettei tasoero Korisliigan ja ykkösdivisioonan välillä kasva. Juniorit ovat tottuneet harjoittelemaan viisi kertaa viikossa ja pelaamaan pelit vielä päälle. Heillä on siihen energiaa ja mahdollisuutta. Tähän yhtälöön kun muutama tavoitteellisesti koripalloa pelaava aikuinen mukaan, niin kaikki kehittyvät.

Nykypäivänä on hyvin haastava löytää aikuispelaajia tarpeellinen määrä, jotka haluaisivat/pystyisivät harjoittelemaan sen 4-5 kertaa viikossa ja matkustelemaan ympäri Suomea koriksen parissa. Nopeasti tässä skenaariossa joukkueen Nimenhuuto huutaa poissaolijoita helmikuun pimeinä iltoina.

Mutta sitten tulevaan divarikauteen takaisin! Kouvojen u19 oli voittanut Catz Kakkosen "tiukasti" Kouvot Junioreiden Facebookin mukaan. Catzillä ollut mukana nähtävsti kaikki Tulkkia lukuunottamatta.
 
#66
Esimerkiksi alemmissa divareissa miesten puolella joukkueita ei hajoa yhtä helposti kuin naisten puolella, koska joukkueita on enemmän ja jos yksi joukkue hajoaa niin pelipaikka löytyy jostain muualta (usein samasta seurasta). Ykkösdivarissa tämä voisi merkitä riittävää määrää laadukkaita toimijoita. Uraa ei tarvitsisi päättää, koska pelipaikkaa ei löydy tavoitteellisesta ympäristöstä.
Suomessa on käsittääkseni edelleen miehiä harrastajina aika paljon enemmän kuin naisia. Valtakunnallisella sarjatasolla pelaavia tai sinne haluavia poikia / miehiä on täten enemmän. Siksi on myös loogista, että miesten puolella jengejä löytyy laajemmalti ympäri Suomen.

Oman kokemukseni mukaan naiset lopettavat pelaamisen juuri sen takia, ettei kilpailu enää kiinnosta (jos on kiinnostanut koskaan.) Siirrytään mielummin sinne kakkosdivariin, joka ei vaadi harjoituksellisesti eikä pelillisesti itseltä niin suurta panosta. Divarijengien määrän lisääminen ei mielestäni korjaa tätä ongelmaa. Pitäisi vaan olla enemmän massaa, jotta niitä aikuisia riittäisi myös divariin enemmän. Nyt suurin osa jengeistä pyörii kuitenkin käytännössä niin, että junnuja on vähintään puolet.

Varmasti se on Suomi-koriksen kannalta hyvä, että divarijengejä löytyy tosiaan muualtakin kuin liigaseuroista. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisistä divarijengeistä läheskään kaikki eivät tuo minkäänlaista omaa panosta tyttöjunnujen ja sitä kautta aikuisten naispelaajien kehittämiseen. Roikutaan vaan vuodesta toiseen mukana, jotta voidaan taata paikka ehkä viidelle pelaajalle, jotka nekään eivät ole omia kasvatteja (vrt. Joensuu joka harkitsee jälleen jenkkien hankkimista.)

Tässä ollaan sitten sen kysymyksen äärellä kumpi on arvokkaampaa:
1) Joensuu pystyy tarjoamaan 5-6 naispelaajalle valtakunnallisen tason pelipaikan, mutta seura ei tuota omia kasvatteja Suomi-korikseen. Tarvitaan 1-2 jenkkiä paikkaamaan pelaajavajetta.
2) Esimerkiksi Honka on iso junioriorganisaatio, jossa motivoituneet ja innokkaat U19 pelaajat saavat arvokasta kokemusta aikuisten sarjasta naisten ykkösdivarissa. Heillä on mahdollisuus sitä kautta ponnistaa omassa seurassaan liigatasolle, jos kehitys jatkuu nousujohteisena.

Toki voidaan ajatella, että molemmat ovat yhtä arvokkaita ja tuovat oman mausteensa tähänkin naisten ykkösdivarikauteen. Soisin kuitenkin, että kaikki divarijengit pystyisivät tuottamaan laadukkaita tyttö- ja naispelaajia siitä huolimatta, etteivät kaikki ole sidoksissa mihinkään liigaorganisaatioon eikä joukkueilla itsellään välttämättä ole halua nousta sarjaporrasta ylemmäksi.

Naisten divarin joukkuemäärän kasvattaminen on mielestäni tervetullut muutos. 12 joukkueen sarjaan mahtuu hyvin niitä liigaseurojen farmijengejä tahkoamaan muiden joukkueiden sekaan.
 
Viestejä
1 267
#67
....... Naisten divarin joukkuemäärän kasvattaminen on mielestäni tervetullut muutos. 12 joukkueen sarjaan mahtuu hyvin niitä liigaseurojen farmijengejä tahkoamaan muiden joukkueiden sekaan.
Milloin ykkösdivariin saadaan 2kpl joukkueita lisää (nyt niitä on 10kpl)?

Minulla olisi ehdotus ja toivoisin siihen kyllä/ei ääniä.
1) yhdistetään EBT, Lepy ja Tapiolan Honka ja muodostetaan yli 2000 lisenssipelaajan seura Espooseen! Sen nimi voisi olla vaikka "Espoo United".
2) yhdistetään helsinkiläiseurat ja sen nimi voisi olla vaikka "Seagulls".
3) yhdistetään kaikki kehä kolmosen ulkopuolella olevat joukkueet ja sen nimi voisi olla vaikka "Lande".
4) Pelataan lopuksi kolmen joukkueen sarja nimeltä "Stadi vastaan Lande" ja jaetaan mitallit.
5) Mikäli yksi joukkue kaatuu talousvaikeuksiin jää kuitenkin jäljelle vielä kaksi.
6) Ykkösdivarissa voisi pelata liigajoukkueiden kehitysjoukkueet....
 
Viimeksi muokattu:
Tykkää tästä: Sepi
Viestejä
147
#73
Nyt kun naisten divari on enemmän ja enemmän liigajoukkueiden kakkosjoukkueiden sarja, jossa pelaa pitkälti samat pelaajat kuin liigassa poislukien jenkit plus 2-3 yli 25 vuotiasta pelaajaa, niin olisi todella hyvä jos Pyrintö tai Riento tai molemmat vuoden- kahden sisällä ottaisi askeleen ylös- ja eteenpäin.
 
#74
Pyrinnöllä on rutkasti enemmän pelaajamateriaalia kasvamassa junioreissa kuin Riennolla. Siksi jatkuvuus olisi myös helpompaa taata liigan puolella, Riento joutuisi todennäköisesti jokaiselle kaudella ikään kuin rakentamaan joukkueen uudelleen pienistä palasista. Näkisin, että ylipäätään Pirkanmaa tarvitsisi liigajoukkuetta enemmän kuin Turun alue.
 
Viestejä
627
#77
Harkkamatsi Malmilla:

Helmi - HNMKY 59-72 (27-32).

Helmellä 11 pelaajaa, muutama 03 syntynyt mukana, ei lopullinen divarijengi.

HNMKY:llä ei yhtään junnuikäistä. Ei ehkä ihan lopullinen divarijengi.
 
#80
Katajan nippu ollu koossa pari pv vasta, tukkaan tuli aika reippaasti.. lienee ollut catzilla vähän muitakin kun kakkosjoukkueen likkoja mukana. Katajan joukkue vielä rakennusvaiheessa, voi olla että pari jenkkiä muutaman kotimaisen kanssa tulee vielä, silloin vois puhua jo siitä että ns. rimaa on nostettu ja tavotteet on liigassa ;)
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös