Yksi syy siihen, että meillä ei ole kotimaisia ammattilaisia liigassa kuin kourallinen on se, että ulkomailta (jenkeistä) saa paljon parempia pelaajia halvemmalla. Ja sitten kun ne 2-3 jenkkiä syövät sen koko pienen budjetin, niin ei löydy kotimaisille pelaajille kuin "ilmaispaikkoja". Ja kun joukkueessa on 3 jenkkiä, niin sen kotimaisen pelaajan "joka tuottaa niin paljon, että vaikuttaa myös ottelujen lopputuloksiin", pitää olla todella hyvä - maajoukkuetasoa. Jolloin otetaan pari-kolme aikuispelaajaa, joile korvataan jotain pientä ja loput sitten omia junnuja ilmaiseksi pelamaan jämäminuutteja.
Jos jenkkejä olisi vain yksi, niin markkinoilla olisi paljon enemmän kotimisia pelaajia, jotka tuottavat riittävästi, jotta vaikuttavat otteluiden lopputulokseen. Joillekin näistä voitais sitten maksaa sen verran, että kannattaa siirtyä toiseen kaupunkiin pelaamaan "ammattilaisieksi", niin että tienää edes elantonsa.
Näinhän sen voisi äkkiseltään ajatella, että joukkueilla on käytössään pelaajabudjetti X euroa, ja se raha käytetään, jos ei jenkkeihin niin sitten kotimaisiin pelaajiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, ammattilaispelaajiin kerätty raha on usein korvamerkittynä erikseen hankittua. Eli ensin kerätään raha toiminnan pyörittämiseen, sitten yritetään vielä kasata budjetti muutaman ammattilaispelaajan hankkimiseen, tuomaan menestystä, uskottavuutta ja myös näkyvyyttä. Totta kai on hienoa mitä enemmän näitä "ammattilaisrahoja" menisi kotimaisille pelaajille, mutta valitettavasti sen tason kotimaisia pelaajia ei ole kovin montaa tarjolla.
Ja täytyy muistaa että naisten liigassa jenkkien palkat eivät 1-2 poikkeusta lukuunottamatta ole mitenkään houkuttelevia, 7-8 kk nimellinen palkka, kimppakämppä ja lounasetu ei ole kovinkaan monelle suomalaiselle nuorelle syy alkaa "ammattilaiseksi". Yhdistämällä koriksen opiskeluun tai osa-aikatyöhön pääsee usein kiinni parempaan elintasoon. Varsinkin koska naistenkin liigassa monet pelaajat saavat kyllä jonkinlaista korvausta, jos ei verokortilla niin sitten kulukorvauksina.
Usealla paikkakunnalla naisten liigakoris on kuitenkin saavuttanut aseman jossa sitä kohdellaan kuin oikeaa urheilua, paikallislehti kirjoittaa juttuja, peleissä käy maksavia katsojia ja paikalliset yritykset tukevat rahallisesti. Ne muutamat ammattilaispelaajat ovat tärkeä osa tätä pakettia uskottavuuden rakentajana ja kiinnostuksen herättäjänä. Esimerkiksi, nappiin osuneet jenkkivalinnat herättivät kouvolalaisen naiskoriksen, ja käviköhän niin että se tuotti Kaisa Kuismalle paikan täksi kaudeksi?
Jenkeistä luopuminen ei johtaisi kotimaisten pelaajien palkkaamiseen ammattilaiseksi, vaan sarjan profiilin muuttumiseen amatöörisarjaksi. Todennäköisesti se rahan kerääminen nopeasti vähenisi, koska sarjassa pärjäisi paljon halvemmillakin joukkueilla. Toiminta keskittyisi enemmän suuriin kaupunkeihin, ja näkisimme enemmän ToPon, HBA:n ja Pyrinnön kaltaisia nuoria amatöörijoukkueita. Ja senhän olemme nähneet, ettei se oikein kiinnosta muita kuin toimintaa rahoittavia äitejä ja isiä. Ehkäpä kärjessä sinnittelisi 1-2 Peli-Karhujen tapaista vakiintunutta instituutiota, jotka haalisivat ne ammattilaistason suomalaiset pelaajat jotka eivät ulkomaille karkaisi.
