Pitäisikö ulkomaalaisten määrää vähentää kaudella 2021-22?

[MattHeldman]

jokin nostalgiahaaveilu siitä kuinka Torpan peleissä kävi tsiljoona ihmistä, kun suomalaispelaajat olivat niin symppiksiä.

No tässähän sitä asiallisuutta palstan ylläpidon puolelta kerrakseen

ToPon yleisömäärien muistelu toimi lähinnä esimerkkinä siitä, että kahden jenkin (+ kolmen muun pääkaupunkiseudun joukkueen) aikana on päästy suht mukaviin yleisökeskiarvoihin verrattuna nykypäivään. Samoin Salon katsojamäärien nousua selittävät enemmän halli ja menestys kuin jenkkien määrä. Nyt pahin hype on jo tasaantunut ja keskiarvoissa ollaan tultu 300-400 henkilöä alaspäin, mikä on prosenteissa todella paljon.

Laskua katsojamäärissä on myös esimerkiksi Pyrinnöllä ja Kauhajoellakin on jo paras menestyksen tuoma piikki nähty. Uusi halli varmaan parantaa tilannetta ainakin hetkellisesti. Lahti taas on nousunsa jälkeen nostanut Korisliigan katsojakeskiarvoa, mutta Lahdenkin tapauksessa kannattaa huomioida, että liiganousu ja kaksi lisäjenkkiä joukkueeseen nosti Lahden yleisökeskiarvoa ainoastaan 86 hengellä (899->985).

Itse väittäisin edelleen, että katsojia katsomoon tuo nimenomaan menestys ja hallin taso palveluineen (tässä järjestyksessä), ei jenkkien määrä.

Ja jos tässä nyt ylempänä puhutaan, että yhden jenkin vähentäminen toisi käytännössä 10-20 minuuttia lisää peliaikaa per matsi kotimaisille pelaajille, niin en pitäisi lainkaan hullumpana tilanteena, että joku kotimainen nuori pelaaja nappaisi siitä sen 10 minuuttia per matsi ja löisi itsensä liigassa läpi. Samoin tämä laskennallinen arviohan puoltaisi epäsuorasti myös sitä, että yhden jenkin vähentäminen ei juurikaan laskisi liigamatsin tasoa kokonaisuutena.

 

[Yksinäinen Susi]

Jos vedän hetkeksi moderaattorin hatun päähän, en kyllä löydä tästä koko ketjusta mitään asiattomuuksia. Saatan olla väärässä tietysti.

Voisin tietysti kirjoittaa tänne vaikka "Pekka"-nimimerkillä ja kukaan ei tietäisi sen enempää kuka "Pekalla" kirjoittelee. Olen nyt valinnut avoimesti kirjoittaa tänne, kuten moni muukin, ihan seurajohdoista lähtien

***

Jenkkipelaajien vähentämisellä halutaan... jotain? Sen uskotaan johtavan kaikkeen hyvään ja kauniiseen, mutta millä logiikalla näin tapahtuu jää aina näissä keskusteluissa vähän puoliväliin.

Koko sarjan yleisökeskiarvo ei ole pudonnut, eikä merkittävästi kasvanutkaan. Koska jenkkien määrää enemmän siihen vaikuttavat muut tekijät. Kaikki tilastot ovat tietysti myös emävaleita. On se sitten Hakasen sisäpiirin vitsejä tai menneiden vuosien "puolet katsojista ei maksanut".

Argumenttina "ToPokin silloin..." hajoaa, kun nykyisellään museoon mahtuu ~1000 katsojaa ja Gullsin yleisökeskiarvo on ollut 900-1000. Ja se oli silloinkin yksi ToPo, ei koko sarja, missä monella paikkakunnalla kävi vähemmän väkeä. Salon parhaan esimerkin linjaaminen "mystiseksi" tai että itse asiassa yleisömäärä siellä olisi laskussa on jo melkoinen suoritus, kun a) yleisöä on 40 % enemmän kuin kenelläkään muulla ja b) se on, piru vie sentään, SALO, ei metropoli.

Maajoukkueen taso on noussut. Suomalaispelaajien taso on noussut. Heitä pelaa merkittävästi aiempaa enemmän ammattilaisena ulkomailla.

Seurojen tulot eivät voi nousta elleivät yleisömäärät nouse. Ne eivät voi nousta ellei saada uusia halleja. Muuten laji ei voi mennä eteenpäin.

Korisliiga on kehittynyt. Pelin taso on parantunut. On enemmän rahaa ja täysammattilaissarja. Jos sarjaa ja koko suomikorista halutaan kehittää, löytyy siihen iso nippu oikeasti vaikuttavia keinoja. Sitten kun niistä edes muutamaa on yritetty kehittää, voidaan palata tähän jenkkikeskusteluun, mielestäni.

 

[leka]

ilman muuta pitää vähentää. Kolme on maksimi, kaksikin voisi toimia. Saadaan enemmän todellisia mahdollisuuksia nousta rostereihin parikymmpisillä ja taloudelliset paukut riittää vähän palkkaankin

 

[MattHeldman]

Jenkkipelaajien vähentämisellä halutaan... jotain? Sen uskotaan johtavan kaikkeen hyvään ja kauniiseen, mutta millä logiikalla näin tapahtuu jää aina näissä keskusteluissa vähän puoliväliin.

Mielestäni asia on tässä ketjussa esitetty jo moneen kertaan. Toisaalta voitaisiin myös esittää kysymys, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan neljä ulkomaalaisvahvistusta. Nousisiko Korisliigan ja maajoukkueen taso vielä enemmän, jos otettaisiin viisi jenkkiä. Tai kuusi?

Maajoukkueen menestymisen takana on miljoona eri syytä, mutta ei Helsingistä tarvitse mennä kuin 500 km etelään niin päästään koriksen huippumaahan, jonka pääsarjaa pelataan keskimäärin kahdella ulkomaalaisvahvistuksella FIBA-sijoituksen ollessa 8.

Tämä tästä.

 

[shaqtin a fool]

Nuo minuuttimäärät ovat varmasti tosia ja kertovat kehityksen suunnan.

Mutta ne eivät mitenkään muuta sitä väittämääni, että yhden ulkomaalaisen vähentäminen jotenkin toisi huomattavasti lisäaikaa suomalaisille pelaajille. Lisäys ei ole matemaattinen 40 mins, todennäköisesti jotain 10-20 min.

Kyllä suomalaisille tulee lisäaikaa juuri sen verran kuin neljäs jenkki tällä hetkellä eri joukkueissa pelaa.. Sinä oletat, että takaisin kolmeen jenkkiin siirryttäessä (jäljelle jäävät) kolme jenkkiä tulevat pelaamaan nykyistä isommat minuutit.

(Eli ulkomaalaispelaajien pelaajakohtainen minuuttimäärä putosi 33:sta n 27:ään).
Melkoisella varmuudella voisin ennustaa että muutos takaisin 3 ulkomaalaiseen lisäisi ulkomaalaisten keskiarvominuutteja samassa suhteessa.

Ennustat siis, että takaisin kolmeen jenkkiin siirryttäessä jäljelle jäävien jenkkien peliaika kasvaisi 6min/peli. Itse olen kyllä melko varma, että varsinkaan kärkipään joukkueet eivät lisäisi pelaajien kuormitusta noin paljon. Kun trendinä on ollut enemmänkin yhä laajemman rotaation peluuttaminen, nopea tempo ja nopeammat vaihdot.

 

[JOEN SUU]

Joo, pitäisi vähentää kolmeen. Sellainen muistikuva mulla, että aikoinaan ne jenkulat olivat jenkkivahvistuksia. Siis oikeasti vahvistuksia, mikä ainakin silloin tarkoitti, että olivat parempia kuin lähes kaikki muut kotimaiset joukkueessaan.

Miten esim. Katajan Semplesta voi sanoa, että on joukkueelleen vahvistus. Ja onhan näitä muitakin vaikka kuinka....

 

[Juzball]

Paljon on puhuttu sarjan tasosta, mitä vaikuttaisi 3 tai 4 jenkkiä.

Pitäisikö kuitenkin puhua sarjan imagosta?
Onko ulospäin positiivinen vai negatiivinen asia jos siirryttään kolmeen jenkkiin?
Mitä tuumisi siitä sarjan satunnaiskävijä tai 'tuulipuku' kadulla?

Olosuhdekehitystä halleissa pidän minäkin valtavan tärkeänä asiana. Uudet hallit mahdollistaisi taloudellisen loikan, pelin taso on sinänsä jo kunnossa.

 

[Henke]

Joku muukin on tainnut lukea näitä keskusteluita

Mäkynen ei ymmärtänyt, miksi suomalaisten pelaajien hinta nousisi, jos jenkkien määrää tiputettaisiin.

[Tuossa siis puhuttiin jalkapallosta. Ja kuva varastettu Elmo-lehden tammikuun 2021 numerosta]

 

[shaqtin a fool]

Toisaalta voitaisiin myös esittää kysymys, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan neljä ulkomaalaisvahvistusta.

Matt, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan kolme ulkomaalaisvahvistusta?

 

[MattHeldman]

Matt, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan kolme ulkomaalaisvahvistusta?

Ei se missään nimessä olekaan, pois se minusta. Lähinnä vain yritän kyseenalaistaa tätä kiveen hakattua neljää

 

[Yksinäinen Susi]

Mielestäni asia on tässä ketjussa esitetty jo moneen kertaan. Toisaalta voitaisiin myös esittää kysymys, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan neljä ulkomaalaisvahvistusta. Nousisiko Korisliigan ja maajoukkueen taso vielä enemmän, jos otettaisiin viisi jenkkiä. Tai kuusi?

Ei ole se mikään totuus, mutta se on tämänhetkinen asiantila - mitä halutaan muuttaa. Vaikka se ei tarkoita, että neljää ei tarvitse perustella, on se silti enemmän muutoksen haluajien vastuulla vastata niihin kysymyksiin.

Maajoukkueen menestymisen takana on miljoona eri syytä, mutta ei Helsingistä tarvitse mennä kuin 500 km etelään niin päästään koriksen huippumaahan, jonka pääsarjaa pelataan keskimäärin kahdella ulkomaalaisvahvistuksella FIBA-sijoituksen ollessa 8.

Jos Suomi olisi Liettua, olisi yhdentekevää onko jenkkejä 0, 2, 4 vai 8. Maassa koripallo on ollut ylivoimainen ykköslaji jo II maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien ja vielä korostunut itsenäistymisen jälkeen.

Jos Suomesta lopetettaisiin lätkä, lentis, sähly ja pesis ja jokainen edes auttavasti ei-pätkä suunnattaisiin korikseen, olisi pullat varmaan aika hyvin uunissa. Mutta kun ei ole. Joudutaan toimimaan siinä ympäristössä, mikä on realismia.

 

[gallup1]

Mäkynen ei ymmärtänyt, miksi suomalaisten pelaajien hinta nousisi, jos jenkkien määrää tiputettaisiin.
katso liitettä 1548
[Tuossa siis puhuttiin jalkapallosta. Ja kuva varastettu Elmo-lehden tammikuun 2021 numerosta]

Suomalaisten nuorten pelaajien palkkataso ja sen mahdollinen nousu on varmasti suuri uhkakuva, jota vastaan tulee taistella?

 

[MattHeldman]

Suomalaisten nuorten pelaajien palkkataso ja sen mahdollinen nousu on varmasti suuri uhkakuva, jota vastaan tulee taistella?

Ei ne nuoret pelaajat niin suuri vaara ole, mutta Nenoselle ei saa maksaa latiakaan nykyistä enempää

 

[JOEN SUU]

No Nenosella on paljon osaamista. Lähes rikollinen pelityyli, feikkaaminen ja tietenkin lantiotanssi. On siis varmaan hintansa väärti...?

 

[shaqtin a fool]

Suomalaisten nuorten pelaajien palkkataso ja sen mahdollinen nousu on varmasti suuri uhkakuva, jota vastaan tulee taistella?

Eihän se tietty ole mikään ongelma, kun seuratkin ovat niin varakkaita.

Ja vakavasti ottaen niin suomalaisten kohdalla myös korkea verotus tekee oman kustannusongelmansa, kun jenkit ovat verovapaita. Joskus silloin aikoinaan joku kirjoittikin, että suomalaisen hinnalla saa kaksi jenkkiä. Ja Suomessa on myös kustannustaso niin korkea, että ei millään ihan pikkurahalla voi korisammattilaisena pelailla.

 

[Henke]

Suomalaisten nuorten pelaajien palkkataso ja sen mahdollinen nousu on varmasti suuri uhkakuva, jota vastaan tulee taistella?

Mut rahaa ei hirveästi säästy. Seurat osaavat luultavasti mennä konkurssiin vaikka joukkueessa ei olisi yhtään jenkkiä.

 

[Stone]

Pelaajabudjetti maksetaan pelaajille. Jos jenkkejä on yksi vähemmän, ylimääräinen raha jaetaan suomalaisille. Mutta ei suinkaan taisaisesti, eikä junnuille. Raha siirtyy kokonaisuudessaan parhaille kotimaisille pelaajille, koska juuri heistä on kovempi kilpailu. Kärkijoukkueet luultavasti saisivat sopivat pelaajat, mutta keskikastin joukkueet joutuisivat hankkimaan ainakin yhden kovan kotimaisen pelurin. Näin ollen kysyntä osuisi varsin kapeaan pelaajaryhmäön, mikä nostaisi hintaa/palkkoja.

Tippuisivatko budjetit, jos jenkkejä olisi vähemmän? Tuskinpa. En usko, että sponsorit maksavat enemmän jos ulkolaisia pelaajia on enemmän. Eikä myöskään vähempää, jos jenkkien määrää vähennetään. Säästösyillä ei mielestäni jenkkien vähentämistä voi perustella. Budjetit yritetään aina hankkia täysimääräisenä, olipa ulkomaalaissääntö mikä tahansa.

Sääntöjen jatkuvuus on tärkeää. Vahvistusten määrää ei pidä rukata liian usein, eikä missään nimessä yhdeksi vuodeksi. Mutuna heittäisin, että jenkkisääntö pitäisi lukita ehkä 4-5 vuodeksi kerrallaan, olipa se mikä tahansa. Sen jälkeen voitaisiin käydä keskustelu seuraavasta määrästä, ja mennä seuraavalla päätöksellä taas vuosia.

Liigan tason mittarina voisi käyttää kaikkien joukkueiden yhteistä budjettia (tai pelaajabudjettia). Jos summa kasvaa, liigan tason pitäisi olla parempi, on vara hankkia parempia pelaajia, ja päin vastoin. Jenkkien suhteen kilpailu palkoista on globaalia, joten budjettisummaa pitäisi suhteuttaa myös muiden maiden liigoihin niiltä osin kun samoista pelaajista kilpaillaan.

 

[PikkuMikko]

Mielestäni asia on tässä ketjussa esitetty jo moneen kertaan. Toisaalta voitaisiin myös esittää kysymys, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan neljä ulkomaalaisvahvistusta. Nousisiko Korisliigan ja maajoukkueen taso vielä enemmän, jos otettaisiin viisi jenkkiä. Tai kuusi?

Maajoukkueen menestymisen takana on miljoona eri syytä, mutta ei Helsingistä tarvitse mennä kuin 500 km etelään niin päästään koriksen huippumaahan, jonka pääsarjaa pelataan keskimäärin kahdella ulkomaalaisvahvistuksella FIBA-sijoituksen ollessa 8.

Tämä tästä.

Mielestäni asia on tässä ketjussa esitetty jo moneen kertaan. Toisaalta voitaisiin myös esittää kysymys, mikä ihmeen absoluuttinen totuus on nimenomaan neljä ulkomaalaisvahvistusta. Nousisiko Korisliigan ja maajoukkueen taso vielä enemmän, jos otettaisiin viisi jenkkiä. Tai kuusi?

Maajoukkueen menestymisen takana on miljoona eri syytä, mutta ei Helsingistä tarvitse mennä kuin 500 km etelään niin päästään koriksen huippumaahan, jonka pääsarjaa pelataan keskimäärin kahdella ulkomaalaisvahvistuksella FIBA-sijoituksen ollessa 8.

Tämä tästä.

En halua kuulostaa tylyltä, mutta juuri tarkistin Liettuan liigan kokoonpanoista, että joukkueiden rosterissa on 32 ulkomaalaista pelaajaa, siis 3,2 / joukkue. Lienee melko lähellä sitä samaa kuin koronan aikaisessa Korisliigassa.
Ainakaan säännöillä Liettua ei ole ulkomaalaisten määrää rajoittanut Suomea enemmän, sillä kolmella joukkueella on 5-6 ulkomaalaista.

 

[Espoon Nash]

Itse olen ollut kauan kolmen vahvistuksen kannalla. Toistan nyt jo miljoona kertaa esitetyt pointit, mutta sehän on tämän koko palstan idea ollut vuosia.

Hyödyt:
+ Parantaa sellaisten seurojen menestysmahdollisuuksia, joilla on omaa junioritoimintaa. Mielestäni tällaiset seurat ansaitsevatkin menestyä paremmin.
+ Lisää todennäköisesti (tästähän ei voi olla varma) suomalaispelaajien peliminuutteja.

Haitat:
- Suomalaiset ovat kalliimpia. Käytännössä joko seuran taloudellinen tilanne tai kilpailullinen tilanne heikkenee.
- Sarjan taso laskee.
- Mistä pelaajat? Käytännössä yhden amerikkalaisen vähennys tarkoittaisi yhden suomalaisen nostamista suurempaan rooliin ja hänen vanhan roolin korvaamista toisella suomalaisella. Onko Suomessa jossain kymmene Korisliiga-tasoista pelaajaa

Kysymykset:
Onko kyseessä edes oikeasti kovin iso ja merkittävä asia?
Katsojamäärät eivät tietääkseni reagoi juurikaan amerikkalaispelaajien määrän muutoksiin. Korisliigaan tarpeeksi hyvät suomalaispelaajat saavat jo nykyään aivan varmasti mahdollisuuden pelata vähintään Korisliiga-organisaatiossa. Tuntuu, että HBA ja neljä amerikkalaispelaaja ovat yleisessä keskustelussa jokin ketsuppipullon korkki jotka poistamalla kaikki muuttuisi. Veikkaan, että etenkin neljän tai kolmen amerikkalaispelaajan välillä on aika pieni ero.

Suosisiko kolme tai kaksi amerikkalaista suhteettomasti tiettyjä seuroja?
Päätöksiä tehdessä on pidettävä myös mielessä seurojen erilaisuus. Suoraan sanottuna kaikki Korisliigaseurat eivät ole paikkakunnilla johon nuori pelaaja haluaa muuttaa, jos samalla miettii myös opiskeluasioita. Liian äkkinäinen muutos voisi olla aika kohtuuton seuroille, vaikka tietysti se suomalaispelaajista kilpailu kuuluu tähän hommaan. Muutos pitäisi joka tapauksessa tehdä siirtymäajan kuluessa, jos se edes tehtäisiin.

Mikä on Korisliigan rooli?
Korisliigan strategia ja tavoite olisi syytä selventää seurojen ja liiton toimesta ennen muutoksia. Onko sarja puhtaasti kilpasarja vai asetetaanko sille myös tavoitteita pelaajakasvatuksen suhteen? Mikä ylipäänsä on Korisliigan tai Korisliigaseurojen tulevaisuus? Etenkin jos monen seuran tulevaisuus on epäselvä, pitäisi nyt tehdä päätökset talous edellä ja pelastaa seurat.

 

[MattHeldman]

En halua kuulostaa tylyltä, mutta juuri tarkistin Liettuan liigan kokoonpanoista, että joukkueiden rosterissa on 32 ulkomaalaista pelaajaa, siis 3,2 / joukkue. Lienee melko lähellä sitä samaa kuin koronan aikaisessa Korisliigassa.

OK, I stand corrected. Katsoin rosterit Eurobasketista starting/reserve-näkymästä, mutta roster-valikosta löytyy näköjään lisää pelaajia.

EDIT: Nyt kun löysin oikean valikon, niin koronaa edeltävällä kaudella 18-19 Liettuassa 32 vahvistusta 10 seurassa. Zalgirisilla kuusi ulkkista, mutta sitten taas esim. Juventuksella kaksi.