Koripallo.com

Pitäisikö ulkomaalaisten määrää vähentää kaudella 2021-22?

Pitäisikö ulkomaalaisten määrää vähentää ensi kaudeksi?

  • Pitäisi vähentää

  • Ei pitäisi vähentää


Results are only viewable after voting.
Viestejä
1 479
Uskoakseni yleisömäärät eivät ole eri joukkueiden kesken edes täysin vertailukelpoisia?

@Omistajan ääni puhuu mystisesti Salon räjähtäneistä katsojamääristä, vaikka Salon katsojamäärät laskivat jo ennen koronaa 300 katsojalla.
Laski toki kolmella sadalla. Mutta on silti ~400-500 korkeammalla kuin ennen "räjähdysmäistä" kasvua. (Pitkään keikkuivat siellä 700-900 haarukassa.

Mutta ei se @Omistajan ääni mainitsemasta uudesta hallista johdu. Hallikin on toki jo kunniakkaasti 20-vuotias. :)
 
Viestejä
291
Uutuus on toki suhteellista. Kisis on rakennettu 1935, Pyynikin ammattikoulu 40-luvulla - ja sen ovat mukaisia. Näiden ja monien muiden rinnalla Salohalli on pikkupoika.
Pyynikin Palloiluhalli avattiin k
Uutuus on toki suhteellista. Kisis on rakennettu 1935, Pyynikin ammattikoulu 40-luvulla - ja sen ovat mukaisia. Näiden ja monien muiden rinnalla Salohalli on pikkupoika.
Pyynikin Palloiluhalli avattiin kaudella 77-78, sitä ennen pelattiin Tammelassa ja Varalassa
 
Viestejä
614
Joku täällä tuosta Vilppaasta kirjoitti ja sanoi että katsojien kasvu oli hallin ja suomalaisten ansiota. Tässä nimenomaisessa tapauksessa olen kuitenkin sitä mieltä että jenkit olivat osasyynä suosioon. Itse ainakin ihanTurusta saakka kävin muutamaan kertaan katsomassa muuan nelikkoa Jones-Brown-Hawkins-Carberry ihan vain heidän taitavuuden ja urheilullisuuden takia. Eli kyllä niillä saattaa ihan oikea vaikutuskin katsojiin/suosioon olla.
 
Viestejä
7
Ennen kuin lähdetään koskemaan jenkkien määrään, niin pitäisikö jokaisella Korisliiga joukkueella olla oma kehitysjoukkue 1A:ssa tai 1B:ssä? Saadaan kotimaisille nuorille kovempia harjoituksia ja mahdollisesti Korisliiga joukkueille isompia harjoitusrinkejä. Siitä seuraava steppi olisi jenkkien määrän tiputtaminen.
 
Viestejä
901
Ennen kuin lähdetään koskemaan jenkkien määrään, niin pitäisikö jokaisella Korisliiga joukkueella olla oma kehitysjoukkue 1A:ssa tai 1B:ssä? Saadaan kotimaisille nuorille kovempia harjoituksia ja mahdollisesti Korisliiga joukkueille isompia harjoitusrinkejä. Siitä seuraava steppi olisi jenkkien määrän tiputtaminen.
Tähän ei kyllä päästä, ellei joukkuemäärää kasvateta esim. 1B:ssä. Nyt noi divarit on pullollaan joukkueita, jotka eivät kehitä muuta kuin itseään eivätkä sitäkään sen vertaa, että tavoitteena olisi sarjanousu.
 
Viestejä
93
Paljon on sanottu, osittain vanhaa, osittain uutta. Olen osan keskustelijoista kanssa kyllä eri mieltä, minun mielestä suomalaiselle koripallolle olisi vain ja ainoastaan hyvä jos kotimaisten pelaajien palkkataso nousisi. Kärjistetysti nyt pitää maksaa kahdelle kotimaiselle hyvää palkkaa, näistä kilpaillaan seurojen välillä. Kolmannelle kotimaiselle maksetaan vielä niin että palkalla elää, siitä eteenpäin ollaan melkein verkkarit ja yksi ruoka päivässä tasolla. Yhden jenkin poisto lisäisi heti 10-12 kotimaista pelaajaa jotka voisivat elää palkallaan. Tämä ihan varmasti näkyisi tuolla 18-20 vuotiaiden pelaajien valintojen kohdalla tavoitteellisuudessa, ja pelaajan lähipiirikin hyväksyisi helpommin tosissaan pelaamisen vaikkapa opintojen sijaan. Voisi helpottaa Pohjanmaallekin pelaajien saamista. Ihan varmasti olisi seuroille hetken aikaa vaikeaa taloudellisesti, halpakin kotimainen on kalliimpi kuin halpa jenkki ja tasapainoa ja kulurakennetta jouduttaisiin hakemaan muutama vuosi.

Kovinkaan monesta junnusta ei tule salinia tai koposta, mutta olisihan se hienoa jos koripallo olisi ihan kunniallinen työ vaikkapa kendonpeluun tapaan sen sijaan että se olisi kallis harrastus jossa annat kavereille rajusti etumatkaa opinnoissa/uralla/palkkakehityksessä koripallon ulkopuolella.
 
Viestejä
2 875
Tähän ei kyllä päästä, ellei joukkuemäärää kasvateta esim. 1B:ssä. Nyt noi divarit on pullollaan joukkueita, jotka eivät kehitä muuta kuin itseään eivätkä sitäkään sen vertaa, että tavoitteena olisi sarjanousu.
Se että divarijoukkueella ei ole tavoitetta nousta, ei millään tavoin poista sitä mahdollisuutta ettei joukkue voisi kehittää nuoria pelaajia.
HBA, Lahti ja monet muut pelaavat ilman vahvaa sitoutumista nousutavoitteeseen ja tekevät hyvää työtä nuorten pelaajien kasvattajina.
Tuo 1 B on sellainen sarja että ainakin mun mielestä villikortti sinne tulisi myöntää jokaiselle liigaorganisaatiolle jolla on hiukankin halua sinne mennä. Monen vuoden taustatyön jälkeen esim Kataja on saanut nuorisotoimintansa sille tasolle että voisi hyvin hakea villiä korttia. Samoin Kotka. Muutama "lopettanut" kokenut pelaaja mukaan ja ympäristö toimisi hyvin kehitysalustana niille nuorille jotka eivät vielä pärjää liigatasolla.
Ja 1 B:n sarjajärjestelmää voi hyvin muokata sen mukaan miten monta joukkuetta on mukana. Jossain taisi olla jo selvitys siitä että esim 16 joukkueen sarjan saisi hyvin viedyksi läpi kahden lohkon sarjana (22 ottelua /joukkue).
 
Viestejä
2 029
Nolla ulkomaalaista ja suomalaispelaajienkin osalta palkkakatto niin ei tule liian epätasaiset jaot.
Pelaajat riviin ennen kautta ja jako kahteen tai kolmeentoista.
Jos kaikilla ei ole sisätossuja niin pelataan varpaisillaan.
Valmentajat valvoo että kaikki käy suihkussa pelin jälkeen.
Jos pelit on liian epätasaisia niin voidaan lopussa pelata viimeiset 2min "vankilasäännöillä" ja viimeinen kori ratkaisee.
 
Viestejä
1 052
Ehkä tärkeintä olisi määrittää se, mitä jenkkien määrän ylläpitämisellä tai vähentämisellä halutaan. Se taas liittyy Korisliigan strategiaan. Joka tapauksessa, mielestäni Korisliiga-seuralta pitäisi viimeistään 2025 jälkeen edellyttää omaa akatemiajoukkuetta sekä junioriseuraa seuran taustalle. Se, onko jenkkien määrä silloin kolme vai neljä ei välttämättä merkitse niin paljon. Mielummin kuitenkin kolme tai jopa vähemmän.

Siinä tulisi vähän miettimistä osalle seuroista.
 
Viestejä
551
Ehkä tärkeintä olisi määrittää se, mitä jenkkien määrän ylläpitämisellä tai vähentämisellä halutaan. Se taas liittyy Korisliigan strategiaan. Joka tapauksessa, mielestäni Korisliiga-seuralta pitäisi viimeistään 2025 jälkeen edellyttää omaa akatemiajoukkuetta sekä junioriseuraa seuran taustalle. Se, onko jenkkien määrä silloin kolme vai neljä ei välttämättä merkitse niin paljon. Mielummin kuitenkin kolme tai jopa vähemmän.

Siinä tulisi vähän miettimistä osalle seuroista.
Voisitko vähän yksilöidä, mitä seuroja tarkoitat? Muuten sillä tavalla samaa mieltä, että kyseessä on strateginen valinta, jota ei voida joka vuosi poukkoillen muuttaa. Junioreita taitaa löytyä Seagullsseja lukuunottamatta kaikilta liigaseuroilta. Akatemiajoukkueita ei löydy kuin Pyrinnöltä, Kouvoilta, Vilppaalta ja Lahti Basketballilta. Puitteet kunnossa ainoastaan Salolla ja jossakin määrin Joensuulla. Uusia halleja tulossa Joensuuhun ja Kauhajoelle. Nämä vaikuttavat lajin kehitykseen enemmän nämä puitteet kuin se, montako ulkomaalaista pelaajaa sarjassa on. HBA on hyvä proggis, mutta näitä akatemioita täytyisi JBA:n lisäksi saada myös muualle, jolloin koripallolla on mahdollisuus levitä.
 
Viestejä
5 039
Kun tämä aihe näköjään herättää edelleen ajatuksia, niin palataanpas tähän vielä itsekin kertaalleen. Nokia ja Kouvot osoittivat tällä kaudella, että kun jenkkien määrä on pienempi, kotimaiset pelaajat ottavat enemmän vastuuta. Moni on huudellut, mistä niitä "liigatason" kotimaisia pelaajia löytyy. Vastaus on, että sieltä vaihtopenkiltä.

Jos ajatellaan, että tällä kaudella joukkueilla olisikin neljän ulkomaalaisen sijaan ollut kolme ulkomaalaista, niin olisiko joukkueiden voimasuhteet jotenkin kääntyneet päälaelleen? Väitän, ettei olisi. Sarjasijoitukset olisivat olleet varmaankin samat.

Eilinen oli taas pienimuotoinen näpäytys neljän ulkomaalaisen kannattajille. Vilpas jyräsi kolmella selkeällä vahvistuksella finaaleihin, kun vastaavasti Seagulls joutui käytännössä pelaamaan kahdella vahvistuksella, koska Troupe ja Collins olivat mukana lähinnä kisaturisteina.

En edelleenkään keksi yhtäkään HYVÄÄ perustelua, miksi kiintiö pitäisi säilyttää neljässä. Tämä kausi vahvisti omia näkemyksiä entisestään.
 
Viestejä
398
Voisitko vähän yksilöidä, mitä seuroja tarkoitat? Muuten sillä tavalla samaa mieltä, että kyseessä on strateginen valinta, jota ei voida joka vuosi poukkoillen muuttaa. Junioreita taitaa löytyä Seagullsseja lukuunottamatta kaikilta liigaseuroilta. Akatemiajoukkueita ei löydy kuin Pyrinnöltä, Kouvoilta, Vilppaalta ja Lahti Basketballilta. Puitteet kunnossa ainoastaan Salolla ja jossakin määrin Joensuulla. Uusia halleja tulossa Joensuuhun ja Kauhajoelle. Nämä vaikuttavat lajin kehitykseen enemmän nämä puitteet kuin se, montako ulkomaalaista pelaajaa sarjassa on. HBA on hyvä proggis, mutta näitä akatemioita täytyisi JBA:n lisäksi saada myös muualle, jolloin koripallolla on mahdollisuus levitä.
Onko näin? Naisten 1divaripuolen keskustelussa HBA lynkataan kokonaan kun se kuulemma "näivettää" mm. junnujen SM-sarjan kiskoessaan pelaajat sinne. Onko suhtautuminen toinen miesten puolella?
 
Viestejä
93
Kyllä mä väittäisin että pitemmän päälle HBA on ollut hyvä, vaikka se on moneen kertaan kirpaissut "sitä seuraavaa a-poikien mestariehdokasta". HBA on pääasiassa kerännyt pelaajia pääkaupunkiseudulta. Tänä vuonna divari A:ssa on viisi jengiä pääkaupunkiseudulta, joissa merkittävän paljon nuoria kotimaisia pelaajia. Kymmenen vuotta sitten divari A.ssa oli kaksi joukkuetta pääkaupunkiseudulta ja sarjan tilastokärjet järjestään "vahvistuksia". Toki pistetilaston 20 kärjessä oli muutama kotimainen, kuten "nuori ja lupaava" Pasi Riihelä. Tänä vuonna 3/4 tilaston 20 kärjestä on kotimaisia. Ei se pelkästään HBA:n ansiota ole, päinvastoin. Siinä on seurat tehneet ison työn että junnuputken päätteeksi löytyy pelipaikka, aika harva kuitenkaan onnistuu breikkaamaan liigaan heti junnu-uran päätteeksi, siinä on hyvä kasvaa vielä A- ja B-divareissa.

Seurat ovat joutuneet parantamaan omaa työskentelyään junnuputken päätteeksi, jotta on joku muukin vaihtoehto kuin HBA tai aladivarit. Sen myötä meillä on kypsymässä tuolla divareissa iso määrä pelaajia, joista voi tulla liigatasoisia. Samalla divaripaikkojen lisääntyminen on parantanut mahdollisuuksia pelata U19-sarjaa samalla kun treenaa ja pelaa M1A/B. Vaikka HBA poimiikin sen omilla kriteereillään puolenkymmentä parasta per ikäluokka niin sen siitä seuraavan pelaajaryhmän taso on noussut valtavasti.

Vaikka M1A:n kärjessä olevat joukkueet onkn niitä joilla on enemmän kokemusta riveissään, niin kyllä se tuolla M1A/B tasoilla se viimeisen kymmenen vuoden lajibuumi näkyy. Ihan erilainen massa pelaajia kuin kymmenen vuotta sitten.
 
Viestejä
943
Moni on huudellut, mistä niitä "liigatason" kotimaisia pelaajia löytyy. Vastaus on, että sieltä vaihtopenkiltä.
Onkohan valmentajat, seurapomot ja fanit samaa mieltä? Nämä on hyviä pelaajia, emme kaipaa tai etsi parempia. Hitto kun ei aiemmin tajuttu, että meidän penkinlämmittäjät on näin hyviä.
 
Viestejä
1 052
Voisitko vähän yksilöidä, mitä seuroja tarkoitat? Muuten sillä tavalla samaa mieltä, että kyseessä on strateginen valinta, jota ei voida joka vuosi poukkoillen muuttaa. Junioreita taitaa löytyä Seagullsseja lukuunottamatta kaikilta liigaseuroilta. Akatemiajoukkueita ei löydy kuin Pyrinnöltä, Kouvoilta, Vilppaalta ja Lahti Basketballilta. Puitteet kunnossa ainoastaan Salolla ja jossakin määrin Joensuulla. Uusia halleja tulossa Joensuuhun ja Kauhajoelle. Nämä vaikuttavat lajin kehitykseen enemmän nämä puitteet kuin se, montako ulkomaalaista pelaajaa sarjassa on. HBA on hyvä proggis, mutta näitä akatemioita täytyisi JBA:n lisäksi saada myös muualle, jolloin koripallolla on mahdollisuus levitä.
Ainakin Lapua, Kauhajoki ja Joensuu ovat seuroja joiden pitää hankkia kotimaisia pelaajilta (ainakin toistaiseksi) pitkälti muualta. Mun puolesta juniorijoukkueen ei tarvitse toimia samalla nimellä kuin Korisliiga-jengi eli Seagullsilla voidaan tavallaan katsoa olevan sellainen. Uusi hallihan heille tulee myös.

Mielestäni juuri pelaajien laatu onkin se kysymys joka pitäisi ratkaista ennen jenkkien määrästä käytävää keskustelua. Jos 1DA:sta jätetään akatemiajoukkueiden ja HBA:n suomalaiset huomiotta, kuinka monta oikeasti liigakelpoista suomalaista siellä pelaa?
 
Viestejä
551
Ainakin Lapua, Kauhajoki ja Joensuu ovat seuroja joiden pitää hankkia kotimaisia pelaajilta (ainakin toistaiseksi) pitkälti muualta. Mun puolesta juniorijoukkueen ei tarvitse toimia samalla nimellä kuin Korisliiga-jengi eli Seagullsilla voidaan tavallaan katsoa olevan sellainen. Uusi hallihan heille tulee myös.

Mielestäni juuri pelaajien laatu onkin se kysymys joka pitäisi ratkaista ennen jenkkien määrästä käytävää keskustelua. Jos 1DA:sta jätetään akatemiajoukkueiden ja HBA:n suomalaiset huomiotta, kuinka monta oikeasti liigakelpoista suomalaista siellä pelaa?
Ai siis kyse oli jälleen tästä omat pelaajat pelaavat -projektista. Nuo mainitsemasi paikkakunnat, toki Joensuuta lukuunottamatta, ovat asukasluvultaan sellaisia, että jos edes silloin tällöin tulee oma kasvatti, niin hyvin menee. Olen ilolla seurannut muutamien suomalaisten nuorten pelaajien kehittymistä muualla kuin kasvattajaseurassaan. Joensuun ongelma taitaa olla etäisyys, eli kun koripallon on annettu kuihtua muualta kuin pääkaupunkiseudulta, on seuraus se, ettei ole järkevästi tarjolla pelejä, joissa junioreita voi kehittää. Hienoa, että Gullssien pelaajat voivat tulla mistä tahansa alueen junioriseurasta, mutta jos joku muu täydentää joukkuettaan muualta, niin se on heti so so. Jos vaade on, että liigajoukkueella pitää olla junioritoimintaa, niin se pitää koskea kaikkia joukkueita.
 
Viestejä
5 379
Jos 1DA:sta jätetään akatemiajoukkueiden ja HBA:n suomalaiset huomiotta, kuinka monta oikeasti liigakelpoista suomalaista siellä pelaa?
Mutta onko asia näin yksiselitteinen? Entäpä jos sitä liigakelpoisuuden käsitettä pitäisi hieman venyttää? Ei noista 1A-divarin pelimiehistä varmaan odoteta liiga-avauksen pelaajia, mutta entäs jos sieltä tulisi niitä rosterin yhdeksänsiä tai kymmenensiä kavereita?

Esimerkiksi Peetu Drockila vääntää 26-vuotiaana Lapualla ihan kunnioitettavaa yhdeksää minuuttia per matsi, vaikka paras A-divarikausi on mennyt 7 pisteen kausikeskiarvolla, B-divarissa paras kausi 8.2 ppg.

Jos Peetu pelaa liigaa, niin mikseivät Aalto, Kauppinen, Halme, Barnes, Rainamaa, Sahlberg tai Sandberg pystyisi halutessaan samaan? Tai JBA:n 22-vuotias Kärkkäinen, joka pelasi A-divarin tänä vuonna tuplasti paremmilla tehoilla kuin Drockila koskaan. B-divaristakin löytyisi Skamoa ja Luosmaata, jotka pystyisivät pelaamaan liigaa edelleen halutessaan ihan hyvällä tasolla.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että yksi lisäpaikka liigassa per joukkue antaisi kotimaisille nuorille pelaajille enemmän vaihtoehtoja urallensa. Uskon nimittäin, että osa akatemiapelaajista hakeutuisi mieluummin jonkin toisen paikkakunnan liigajoukkueen rosteriin yhdeksän minuutin keskiarvolle kuin pelaisi 20 minuuttia akatemiassa. Liigan status on kuitenkin täysin eri kuin divarin.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös