Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

[gallup1]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ei tästä ole olemassa mitään faktatietoa.

Itseasiassa on. Mikko Salasuo ja Helena Huhta ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen "Huippu-urheilijan elämänkulku – tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa". Se on noin 500-sivuinen nelivuotisen projektin julkaisu, jossa on luotu laajan katsauksen suomalaisten huippu-urheilijoiden urakehitykseen ja elämänvaiheisiin. Siinä on haastateltu 96 urheilijaa 45 eri lajista. Haastatelluista suuri osa on tai on ollut lajissaan kansainvälistä huipputasoa esim. Minna Kauppi, Peetu Piiroinen ja Sasu Salin. Lisäksi on haastateltu 18:aa nuorena lupaavan uransa kesken lopettanutta urheilijaa ymmärtääkseen, millaisia tekijöitä lopettamisen taustalla on. Tärkeä havainto oli se, että huipun saavuttaneet urheilijat kertoivat etsineensä, kokeilleensa ja harrastaneensa monipuolisesti lukuisia eri lajeja lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Ei ole myöskään tarvinnut tehdä lajivalintaansa liian aikaisin, monet huiput olivat vielä teini-iän lopulla harrastaneet useampaa kuin yhtä lajia. Lopettaneiden haastattelut tarkensivat kuvaa: monet heistä kertoivat, että olivat harrastaneet vain yhtä lajia. Se johti kyllästymiseen ja lopettamiseen.

 

[raappa]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ja onhan sitä koriksessakin esimerkkejä huipuista ketkä aloitti lajin varsin myöhään, jopa teini-iän jälkeen

 

[koris.com]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ja onhan sitä koriksessakin esimerkkejä huipuista ketkä aloitti lajin varsin myöhään, jopa teini-iän jälkeen

Juu, esim. Hakeem Olajuwon oli jalkapallomaalivahti. Takamiehellä ei ehkä vastaava onnistuisi, yhtään sentterin roolia väheksymättä.

 

[kokokenttä]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Vähän puolustelen kieli poskessa poijittelua. Kas kun vapaamuurari muotoilit asian että

"Tiedän tasan varmasti että ketkään näistä nykyään 30 vuotiaista huipuista ei ole aloittanut järjestelmällistä harjoittelua päiväkoti-ikäisenä."

Anteeksi vain mutta et millään voin tietää - ja siis edellä puhuttiin laveasti tilanteesta ylipäätään, ei vain Suomessa.

Siitä olen samaa mieltä että turhasta tässä väännetään.

 

[Vitalstatistix]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Kokeillaanko taas palaamista ketjun aiheeseen, eli Susijengin tulevaisuuteen ja sen seuraavaan askeleeseen?

Syksyn EM-kisat on varsin läheistä tulevaisuutta ja sinne mentäneen ilmeisen konkaripitoisella joukkueella (mikä on musta hyvä asia – parhaan mahdollisen joukkueen muodostavat pelaajat kuuluvat itseoikeutetusti kisoihin).

Tuleva karsinta vuoden 2019 MM-kisoihin tulee kuitenkin yllättävän nopeasti ja täyttää seuraavat kaksi vuotta kalenterista. Olisi olympialaisiakin tyrkyllä vuonna 2020, mutta ei ehkä Suomelle kuitenkaan (edellyttäisi pääsyä & huikeaa menestystä MM-kisoissa ja sittenkin vielä käytännössä kovaa jatkokarsintaa). Seuraavat kaksi vuotta edetään sitten taas kohti EM-kisoja – ja ollaankin yhtäkkiä jo neljän vuoden päässä, vuodessa 2021.

Tohon 2021 vois vaikka pysähtyä hetkeksi – ja kurkata vähän myös matkaa siihen. Mikä on Susijengin ydinpelaajien tulevaisuus ja kenelle tarvitaan korvaajia ja kuinka nopeasti?


Kaksi Susijengin kärkipelaajaa on ihan omilla vuosiluvuillaan.

Teemu Rannikko (-80) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 37-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 41v. (MM-kisoissa 39v.).

Tuukka Kotti (-81) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 36-vuotias ja täyttää EM-kisojen vuonna 2021 40v. (MM-kisoissa 38v.).

Kumpikin pelannee syksyn EM-kisoissa, mutta en ihmettelisi jos kumpikin myös lopettaisi niihin. Jos jatkavat vielä peliuraansa ensi kaudella jossakin, niin lienevät molemmat varteenotettavia pelaajia ainakin ensi kauden karsintapeleihin. Noilla ikävuosilla täytynee kulkea kausi kerrallaan eikä varma voi olla mistään. 2019 MM-kisat, jos sinne päästään, alkaa kyllä olla kuvittelukyvyn rajoissa (rooli ainakaan ei voi olla iso) – mutta lie kaikinpuolin ilmeistä, että vuonna 2021 EM –kisoissa pelaavassa Susijengissä (siis peukut pystyyn, että pelataan myös siellä) kumpaakaan tuskin enää nähdään.

Susijengistä lähtee siis iän puolesta ekana tietokone-takamies joka on ehdottomasti laadukas vahvistus joukkueelle, mutta jota ilman on toisaalta pelattu jo ihan hyvin (voi siis ajatella ekstrana syksyn kisoissa), sekä puolustava sentteri jota ilman voidaan olla nesteessä oman korin alla.


Seuraavat kaksi pelaajaa löytyvät myös ihan omasta ikäluokastaan.

Shawn Huff (-84) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 33-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 37v. (MM-kisoissa 35v.).

Jamar Wilson (-84) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 33-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 37v. (MM-kisoissa 35v.).

Kovakuntoisina tyyppeinä kumpaakin voi pitää tämän syksyn EM-kisoissa erinomaisessa iässä olevina, ei millään tavoin liian vanhoina pelaajina. Mutta tästä eteenpäin tilanne muuttunee vain yhteen suuntaan. Kumpikin on myös helppo nähdä tulevien MM-karsintojen runkopelaajina, mutta jos noihin 2019 MM-kisoihin asti päästään, niin onko se sitten näiden tuolloin 35v. herrojen farewell-turnaus? 2021 kumpikin olisi saman ikäisiä kuin Teemu Rannikko tulee olemaan tämän syksyn EM-kisoissa. Se lie nopeuteen ja reaktiokykyyn perustuvaa pelitapaa edustavalle pelaajalle jo kova, ellei mahdoton haaste (Rannikon tehtävähän ei ole juosta, riistää ja raastaa tai ajaa – vaan olla kentällä Mr. Maltti ja Rauha sekä käyttää aivojaan)?

Seuraavana Susijengin jättäisi sitten sen kapteeni ja monella tapaa tilastojaan merkittävämpi linkkuveitsi, sekä kevätpörriäinen –tyyppinen takamies joka saa omintakeisilla ratkaisuillaan joskus vastustajan lisäksi myös oman joukkueen solmuun – mutta jonkalaista pyöriäistä Suomella ei ole muuten heittää kehiin.


Sitten tulee taas pari saman ikäluokan pelaajaa…

Petteri Koponen (-86) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 31-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 35v. (MM-kisoissa 33v.).

Junnu Lee (-87) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 30-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 34v. (MM-kisoissa 32v.).

Mikäli herrat pysyy kunnossa, on helppo nähdä kumpikin pelaamassa vielä 2021 EM-kisoissa – tai ainakin on helppo nähdä Koponen pelaamassa. Leen kohdalla ongelmana voisi nähdä sekä loukkaantumishistorian että pelipaikan fyysisyyden, mutta pelaahan Kottikin nyt (todennäköisesti) EM-kisoissa 36-vuotiaana (Junnu olis vasta 34v. vuoden 2021 EM-kisoissa).

Mutta ikä merkkaa niin Junnun kuin Koposenkin ja sen puolesta nämä herrat – verraton maailmanluokan takamies ja Euroopan standardeilla kohtuullisen hyvä hyökkäyskorinaluspelaaja jättää joukkueen seuraavaksi. Onneksi tosin varmaan vasta vuosien päästä.


~*~

Mitä siis ajatella?

Eritoten puolustavaa sentteriä kaivataan oikeastaan jo nyt ja joka tapauksessa niin pian kuin mahdollista.

Korkean koris-IQ:n omaavaa suoritusvarmaa kolmospaikan pelaajaa aletaan myös tarvita pikkuhiljaa niin, että jonkinlaista sisäänajoa kannattaisi ehkä jo miettiä.

Ilman tätä lähivuosien poistumaakin lie ilmeistä, että myös hyökkäyspäähän tarvittaisiin tarpeeksi atleettista pelaajaa – tai ainakin sellaisesta voisi olla paljon iloa.


Entä miten rakentaa pelaajistoa pitkäjänteisesti parhaalla mahdollisella tavalla? Panostetaanko näihin nyt vajaa kaksikymppisiin jotenkin erityisesti vai mennäänkö "kypsyysjärjestyksessä" tms.?

Ketä siis kannattaisi ottaa mukaan / ajaa pelisysteemiin sisään lyhyellä, entä pidemmällä tähtäimellä?

 

[Susijengi-fani]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Itseasiassa on. Mikko Salasuo ja Helena Huhta ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen "Huippu-urheilijan elämänkulku – tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa". Se on noin 500-sivuinen nelivuotisen projektin julkaisu, jossa on luotu laajan katsauksen suomalaisten huippu-urheilijoiden urakehitykseen ja elämänvaiheisiin. Siinä on haastateltu 96 urheilijaa 45 eri lajista. Haastatelluista suuri osa on tai on ollut lajissaan kansainvälistä huipputasoa esim. Minna Kauppi, Peetu Piiroinen ja Sasu Salin. Lisäksi on haastateltu 18:aa nuorena lupaavan uransa kesken lopettanutta urheilijaa ymmärtääkseen, millaisia tekijöitä lopettamisen taustalla on. Tärkeä havainto oli se, että huipun saavuttaneet urheilijat kertoivat etsineensä, kokeilleensa ja harrastaneensa monipuolisesti lukuisia eri lajeja lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Ei ole myöskään tarvinnut tehdä lajivalintaansa liian aikaisin, monet huiput olivat vielä teini-iän lopulla harrastaneet useampaa kuin yhtä lajia. Lopettaneiden haastattelut tarkensivat kuvaa: monet heistä kertoivat, että olivat harrastaneet vain yhtä lajia. Se johti kyllästymiseen ja lopettamiseen.

Vielä kattavampia tutkimuksia aiheesta taitaa olla ainakin Saksasta, missä on tutkittu Bundesliigan huippujalkapalloilijoiden liikuntataustaa. Tulokset hyvin samansuuntaisia, kuten harjoittelu monipuolisesti nuorena auttaa huipulle, sekä se, että kovin nuorista urheilijoista on hyvin vaikea sanoa keistä tulee huippuja.

Myös loukkaantumisriski kasvaa huomattavasti niillä nuorilla, jotka harjoittelevat liian yksipuolisesti, esimerkiksi keskittyen vain yhden lajin harjoitteisiin.

Omatoiminen harjoittelu, sekä pelit nuorten itsensä kesken on taas todettu tärkeäksi etenkin pallopeleissä, sillä siten kehitetään lajissa tarvittavaa luovuutta. Näitä tarvitaan aikuisten ohjaamien harjoitusten lisäksi.

Keskimäärin parempi fyysinen kunto ja suuri määrä omatoimista harjoittelua ja pelaamista, johon muun muassa autokannan vähäisyys ja digitaalisten viihdevälineiden puuttuminen vaikutti, oli aikaisempien sukupolvien vahvuus. Ennen myös harrastettiin useammin monia eri lajeja nuorena.

Uudempien sukupolvien apuna on kehittynyt valmennustieto, ja sitä kautta aivan huipuilla todennäköisesti fyysiset ja lajiominaisuudet parempia kuin edellisillä sukupolvilla.

Olen vapaamuurarin kanssa samaa mieltä, että peli on kehittynyt. Nykyisin pelaajat ovat pääsääntöisesti fyysisempiä ja isompia, peli nopeampaa, ja intensiviisiempää koko kentän alueella. Tässä tosin vaikuttaa myös pelaajamäärien kasvu - isosta massasta löytyy entistä parempia pelaajatyyppejä.

Edellä mainittu ei kuitenkaan edelleenkään muuta sitä seikkaa, että monipuolisella eri lajien harjoittelulla, etenkin juniorina, on selkeät etunsa, tai sitä, että menestyvän joukkueen kannalta 30+ vuotiaat pelaajat ovat usein välttämättömiä. Vaikka usein koripallopelaajan huippuvuodet osuvat n. 26 - 28 ikävuoden korville, aiemmat esimerkkini osoittavat, että myös huomattavastikin vanhemmat pelaajat voivat olla jopa joukkeensa parhaita.

Pelin kehitysharppaukset eivät ole myöskään olleet niin nopeita, että sillä perusteella voitaisiin väittää nykyisten 20-vuotiaiden olevan automaattisesti parempia pelaajia kuin nykyiset 30-vuotiaat, edes fyysisesti, saatikka siinä tapauksessa jos myös taidot ja kokemus otetaan huomioon.

Siksi etenkin arvokisavuosina, on syytä valita parhaat pelaajat joukkueen tarpeisiin, tuijottamatta kovin orjallisesti pelaajan syntymävuotta. Rotaation 11. tai 12. pelaaja voidaan ottaa mukaan kehittymään, jos eväät muuten riittävät, mutta nämä ovat rajatapauksia.

 

[Boriz]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Petteri Koponen (-86) on nyt syksyn EM-kisojen aikaan 31-vuotias ja täyttää 2021 EM-kisojen vuonna 35v. (MM-kisoissa 33v.).

Hyvää pohdintaa! Sellainen huomautus kuitenkin, että Koponen on syntynyt 88 eli ikää on vasta 29. Sen puolesta voi hyvin olla, että Susijengi saa nauttia hänen palveluksistaan vielä vuosikymmenen verran.

On totta, että Susijengi on tietynlaisessa muutoksen tilassa, sillä muutaman pelaajan urat ovat väistämättä lähellä päätepistettä. Itse en kuitenkaan näe asiaa niin dramaattisena eikä muutos näillä näkymin tule olemaan kovin äkillistä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että tämän vuoden em-skabat jäävät Rannikon ja Kotin viimeisiksi. Jos Suomi pelaa Kiinassa vuonna 2019, niin saattaa tosiaankin olla, että 84 syntyneet Wilson ja Huff lopettavat maajoukkueuransa siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aina parin vuoden välein poistuu kaksi pelaajaa. Kun katsotaan, miten laadukkaita pelaajia viime vuosina on noussut ja lähivuosina tulee nousemaan, niin tilanne ei näytä mielestäni lainkaan huonolta. Tuntuu että lähivuosina on enemmän suuren potentiaalin pelaajia tulossa kuin mitä maajoukkueesta on poistumassa. Pikkuhiljaa alkaa olemaan se tilanne, että kaikki kovat pelaajat eivät mahdu 12 joukkueen remmiim.

 

[hoodivammas]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ainoa osasto josta olisin hieman huolissani on sentterit, Kotti pelaa tod.näk. viimeiset kisat ja Lee ei oikein vakuuttanut Korisliigassa eikä kyllä edellisissä EM eikä MM -kisoissakaan. Ja tässä puhun ennen kaikkea pakkipään pelaamisesta sekä levypalloista.

 

[Boriz]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ainoa osasto josta olisin hieman huolissani on sentterit, Kotti pelaa tod.näk. viimeiset kisat ja Lee ei oikein vakuuttanut Korisliigassa eikä kyllä edellisissä EM eikä MM -kisoissakaan. Ja tässä puhun ennen kaikkea pakkipään pelaamisesta sekä levypalloista.

Totta on. Toisaalta Markkanen vaikka onkin enemmän nelonen tuo paljon voimaa levypallopelaamiseen. Tulee todennäköisesti syksyn kisoissa poimimaan tuplasti levareita Junnuun verrattuna.

 

[shaqtin a fool]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Mun veikkaus:

Takurit: Koponen, Wilson, Salin, Rannikko. Viidentenä takurina pelkään, että nähdään jälleen Koivisto, mutta toivoisin Kanervon saavan tilaisuuden (muuten kuin pakotettuna pointiksi). Takureissa on jo kolme pallollisesti hyvin vahvaa pelaajaa ja kolme erinomaista palloskriini-pelaajaa, joten muilta takureilta odottaisi sitä perinteisempää sg-roolia.

Laiturit: Huff, Nuutinen, Markkanen, Murphyt

Sentterit: Kotti, Lee

Tuo raappan veikkaus kisajoukkueesta on melko hyvä veikkaus kisajoukkueesta. Uskon kuitenkin Koiviston olevan mukana melko varmasti. Mutta jos Koivisto ei mahdu mukaan, niin Ahonen on joukkueessa. Koivisto/Ahonen tulee kuitenkin jäämään viidennen takamiehen rooliin, joten sillä valinnalla ei tule olemaan suurta merkitystä. Uskoisin että Teemun paluun myötä Koponen pelaa aikaisempaa enemmän myös kakkospaikalla tuuraten Salinia. Näin Koponene pelaisi Rannikon/Wilsonin kanssa samaan aikaan.

Madsen saattaa myös viedä Alex Murphyn kisapaikan, mutta muilta osin kisajoukkue pitäisi olla aika saletissa. Syksyn karsintoihin saattaa sitten joukkue vaihtua enemmänkin. Uskoisin tämän syksyn em-kisojen olevan eräänlainen vedenjakaja ja nämä kisat mennään vielä "vanhalla ryhmällä".

Viime kesä tosiaan oli kokeilujen kesä. Sen totesivat sekä Jukka Toijala että Pekka Salminen haastatteluissa. Joten n. 20 kaveria on vain sparramassa reeneissä ja opettelemassa susijengin pelitapaa tulevaisuutta varten. Tuohon 20 joukkoon on otettu muutamia pelaajia, jotka eivät ehkä tällä hetkellä olisi vielä pelillisesti harjoitusrinkipaikan arvoisia. Mutta näissä valinnoissa on huomioitu myös tulevaisuuden joukkueen rakentamista.

On totta, että Susijengi on tietynlaisessa muutoksen tilassa, sillä muutaman pelaajan urat ovat väistämättä lähellä päätepistettä. Itse en kuitenkaan näe asiaa niin dramaattisena eikä muutos näillä näkymin tule olemaan kovin äkillistä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että tämän vuoden em-skabat jäävät Rannikon ja Kotin viimeisiksi. Jos Suomi pelaa Kiinassa vuonna 2019, niin saattaa tosiaankin olla, että 84 syntyneet Wilson ja Huff lopettavat maajoukkueuransa siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aina parin vuoden välein poistuu kaksi pelaajaa. Kun katsotaan, miten laadukkaita pelaajia viime vuosina on noussut ja lähivuosina tulee nousemaan, niin tilanne ei näytä mielestäni lainkaan huonolta. Tuntuu että lähivuosina on enemmän suuren potentiaalin pelaajia tulossa kuin mitä maajoukkueesta on poistumassa. Pikkuhiljaa alkaa olemaan se tilanne, että kaikki kovat pelaajat eivät mahdu 12 joukkueen remmiim.

Kyllä minä olen aika paljon huolissaan tulevaisuuden maajoukkueen iskukyvystä, kun huomioidaan että Markkanenkaan ei ole jatkossa ehkä maajoukkueen käytettävissä. Susijengissä kuitenkin on ollut sellainen 6-7 pelaajan ydinryhmä, joka on tehnyt Suomesta kisojen vakiokävijän 2010-luvulla.. Kun tästä ryhmästä on poistumassa puolet pois lähivuosina, niin eivät uudet tulokkaat ole pelillisesti vielä kuitenkaan samalla tasolla. Esimerkiksi Kotin poistuminen maajoukkueesta voi palauttaa taas sen takavuosien ongelman, että vastustajan isot miehet juhlivat Suomen korin alla. Viime kesänäkin Suomi oli jo Ruotsia vastaan korin alla ihan helisemässä, kun Kotti istui penkillä.

 

[Jarpii]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Oletan, että vapaamuurarin kirjoitus on pitkälti provoa, mutta kommentoidaan nyt silti muutamaa kohtaa.

Vertailu 'pilvevaaroihin': Jorma Pilkevaara oli aloittava takamies olympialaisissa. Taitaa olla ainoa kerta, kuin yksikään suomalainen palloilujoukkue (jääkiekko poislukien) on selvinnyt karsinnoista olympialaisiin. Pilkevaara oli myös aloittava takamies EM-kisoissa 1967, joissa Suomi saavutti parhaan sijoituksensa aikuisissa koskaan. Pilkevaara valittiin ko. kisoissa tähtiviisikkoon.

Tuohon viimeiseen lauseeseen on pakko puuttua. Jorma Pilkevaaraa ei valittu vuoden 1967 EM-kisojen tähtiviisikkoon. Sinne valittiin 19-vuotias Veikko Vainio.

 

[hero]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Olisi muuten tosi kiva väitellä Juhani Tammisen kanssa...
Hanno on tosi hauska, mutta voi olla, että Hannosta ei ikinä saada samanlaista "viihdyttäjää" kuin millainen Juhani Tamminen on parhaimmillaan...

joo ei hannosta ole viihdyttäjäksi.jos mietitte kuka on ainoa henkilö koriksessa kenestä media on kiinnostunut niin hän on henkka.kyllä koris kaipaa tamminen tyylisiä esiintyyjiä

 

[kokokenttä]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Vaikka en erityisemmin toivo että Markkasta joudutaan tulevaisuudessa väsyttämään juurikin vastustajan ison paimentajana, niin juuri siinä roolissahan mr. Kyle pärjäsi usein Risticiä paremmin mennä kaudella Arizonassa...

 

[CorcoB]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Susijengi on nyt vaiheessa jossa odotettavissa heikoin tulos vuosikausiin.
Kokeneet pelaajat liian hitaita ja fyysisesti heikkoja kansainvälisiin peleihin. ( edellisissä arvokisoissa väsy tuli jo 20 min jälkeen.). Nuoret pelaajat kokemattomia ja fyysisesti keskeneräisiä kohtaamaan kansainväliset pelit. Nyt vain kehittämään näitä nuoriapelaajia. Tulostavoitteet kannattaa unohtaa.

 

[Susijengi-fani]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Tuohon viimeiseen lauseeseen on pakko puuttua. Jorma Pilkevaaraa ei valittu vuoden 1967 EM-kisojen tähtiviisikkoon. Sinne valittiin 19-vuotias Veikko Vainio.

Hyvä korjaus.

Olin vähän laiska tsekkaamaan faktoja tältä osin ja turvauduin Wikipediaan, jossa tuo kohta siis näyttäisi olevan väärin.

EDIT: Jäi asia vielä askarruttamaan, joten vähän lisää googlausta toi seuraavan uutisen basket.fi-sivustolla:

http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=83494

Sielläkin siis mainitaan Pilkevaaran valinta tähdistöviisikkoon.

Olen kuitenkin kuullut aiemmin myös Jarpiin mainitseman tiedon, että tähdistöviisikkoon olisi valittu nimenomaan Vainio.

Tuskin siellä kuitenkaan kahta suomalaista oli?

Kuka osaa selvittää mistä kyse?

 

[manzu]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Hyvä korjaus.

Olin vähän laiska tsekkaamaan faktoja tältä osin ja turvauduin Wikipediaan, jossa tuo kohta siis näyttäisi olevan väärin.

EDIT: Jäi asia vielä askarruttamaan, joten vähän lisää googlausta toi seuraavan uutisen basket.fi-sivustolla:

http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=83494

Sielläkin siis mainitaan Pilkevaaran valinta tähdistöviisikkoon.


Olen kuitenkin kuullut aiemmin myös Jarpiin mainitseman tiedon, että tähdistöviisikkoon olisi valittu nimenomaan Vainio.

Tuskin siellä kuitenkaan kahta suomalaista oli?

Kuka osaa selvittää mistä kyse?

Varmaan FIBA:n sivut ja Pentti Salmi! Tai sitten ajan pelaajat Finnemanista-Laantiin jne!

Tuosta kaivamaan: http://archive.fiba.com/pages/eng/fa/p/rpp//q/Jorma%20PILKEVAARA/pid/63878/_//players.html

Edit:Annetun tiedon(pelaaja) mukaan Pilkku olisi ollut All starissa Ville on jaetulle levypallokuninkuuden tittelillä.

 

[Boriz]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Susijengi on nyt vaiheessa jossa odotettavissa heikoin tulos vuosikausiin.
Kokeneet pelaajat liian hitaita ja fyysisesti heikkoja kansainvälisiin peleihin. ( edellisissä arvokisoissa väsy tuli jo 20 min jälkeen.). Nuoret pelaajat kokemattomia ja fyysisesti keskeneräisiä kohtaamaan kansainväliset pelit. Nyt vain kehittämään näitä nuoriapelaajia. Tulostavoitteet kannattaa unohtaa.

Ilmiselvästi provo, johon ei kannattaisi tarttua. Sanon vaan sen verran, että tämän vuoden arvokisajoukkue tulee luultavasti olemaan paras susijengiryhmä, joka tähän asti on saatu jalkeille. Suurin osa kisajengistä tulee olemaan parhaassa iässä olevia rutinoituneita arvokisakävijöitä. Niin nämä nuoret ja fyysisesti keskeneräiset pelaajat kuten Markkanen. Aivan.

 

[Susijengi-fani]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Varmaan FIBA:n sivut ja Pentti Salmi! Tai sitten ajan pelaajat Finnemanista-Laantiin jne!

Tuosta kaivamaan: http://archive.fiba.com/pages/eng/fa/p/rpp//q/Jorma%20PILKEVAARA/pid/63878/_//players.html

Edit:Annetun tiedon(pelaaja) mukaan Pilkku olisi ollut All starissa Ville on jaetulle levypallokuninkuuden tittelillä.

En nyt ehdi enempää selvitellä, mutta ko. FIBA-linkin takaa en onnistunut löytämään mitään.

Jos turvaudutaan taas Wikipediaan, mutta nyt englanninkieliseen versioon, niin EuroBasket 1967 sivulla kisojen 'All-Tournament Team' oli

Soviet Union Sergei Belov
Soviet Union Modestas Paulauskas
Czechoslovakia Jiří Zedníček (MVP)
Czechoslovakia Jiří Zídek
Finland Veikko Vainio

 

[Jarpii]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Hyvä korjaus.

Olin vähän laiska tsekkaamaan faktoja tältä osin ja turvauduin Wikipediaan, jossa tuo kohta siis näyttäisi olevan väärin.

EDIT: Jäi asia vielä askarruttamaan, joten vähän lisää googlausta toi seuraavan uutisen basket.fi-sivustolla:

http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=83494

Sielläkin siis mainitaan Pilkevaaran valinta tähdistöviisikkoon.

Olen kuitenkin kuullut aiemmin myös Jarpiin mainitseman tiedon, että tähdistöviisikkoon olisi valittu nimenomaan Vainio.

Tuskin siellä kuitenkaan kahta suomalaista oli?

Kuka osaa selvittää mistä kyse?

Wikipediasta itsekin katsoin (vuoden 1967 koripallon EM-kisat sivulta) siellä oli tähdistö viisikkona Sergei Belov (Neuvostoliitto), Modestas Palauskas (Neuvostoliitto), Jiri Zednicek (Tsekkoslovakia), Jiri Zidek (Tsekkoslovakia) ja Veikko Vainio (Suomi). Toki kaikkeen wikipediasta löytyvään tietoon toki pitää suhtautua varauksella Jaha Susijengi-fani ehtikin ensin.

 

[shaqtin a fool]

Vs: Susijengin tulevaisuus - miten otetaan seuraava askel?

Ilmiselvästi provo, johon ei kannattaisi tarttua. Sanon vaan sen verran, että tämän vuoden arvokisajoukkue tulee luultavasti olemaan paras susijengiryhmä, joka tähän asti on saatu jalkeille. Suurin osa kisajengistä tulee olemaan parhaassa iässä olevia rutinoituneita arvokisakävijöitä. Niin nämä nuoret ja fyysisesti keskeneräiset pelaajat kuten Markkanen. Aivan.

Tämän vuoden susiryhmä on ehkä kokonaisuutena parempi ryhmä kuin aikaisemmin em-kisoissa, mutta vuoden 2013 9. sijan parantaminen on aika vaikea tehtävä.

Tämän vuoden ryhmässä on enemmän taitoa ja korintekovoimaa kuin vuoden 2013 ryhmässä, kun esim. Wilson, Murphy ja Markkanen ovat tulleet mukaan. Mutta vuoden 2013 joukkue oli ehkä puolustuksellisesti parempi ja paremmin roolitettu ryhmä. Lisäksi nyt Suomen pelitapa tunnetaan ja vastustajat osaavat ottaa Suomen vahvuuksia pois.. Lisäksi Euroopan taso on niin laaja nykyään, että lohkoarvonta ja vastustajien rosteri merkitsevät paljon kisoissa menestyksen kannalta. Nytkin Suomi saa tehdä täyden päivätyön jo alkulohkosta jatkoon päästäkseen. Mutta toki sen pitää olla ehdoton minimitavoite.